Puhe eduskunnassa vuoden 2019 budjetista

Arvoisa puhemies,

Nyt on pakko toimia ilmastotalkoissa. Mutta miksi hallitus jakaa avokätisesti ympäristölle haitallisia tukia? Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat noin kolminkertaisia verrattuna uusiutuvan energian tukeen. Hallituksen tavoitteena on ylimitoitetut hakkuut, jotka puolittavat metsien hiilinielut vuoteen 2030 mennessä. Se heikentää luonnon lajirikkautta ja vähentää eliöstöä. Tutkijoiden mukaan kaikki hallituksen ilmastotoimet vesittyvät ja päästöt lisääntyvät.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee historiallisen nopeasti, mutta hallitus on puolittanut luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahan. Soidensuojelun täydennysohjelma on jo neljättä vuotta keskeytetty, vaikka monet linnut tarvitsevat suoympäristöä. On iso pettymys, ettei valtionvarainvaliokunta lisännyt Metso-ohjelman tukea tarvittavalle tasolle. Valiokunta osoitti pienen lisätuen suo- ja kosteikkoalueiden suojeluun.

Hallituspuolueet ovat jakaneet liikenteen joululahjarahat tiehankkeisiin. Mielestäni tämä yli 25 miljoonan euron lisäpotti on jaettu alueellisesti epätasa-arvoisesti. Uudellamaalla rahoitusta on saanut vain yksi hanke, riista-aita välille Vihti-Kirkkonummi Turku-Helsinki moottoritiellä. Se parantaa liikenteen turvallisuutta ja tarpeita on enemmänkin.

Uudenmaan alueen kevyen liikenteen hankkeiden rahoitus on ollut pitkään riittämätön. Hankkeita on olennaisesti nopeutettava monivuotisen teemapaketin kautta.  Se parantaisi työ- ja koulumatkojen turvallisuutta sekä lisäisi arjen hyötyliikuntaa.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta liikenne on saatava paremmin raiteille. Uudellamaalla tarvitaan raiteita länteen, itään ja pääkaupunkiseudulle. Rantaradalle Karjaalle tarvitaan kunnostusta sekä kaksoisraiteita. Hankkeen ensimmäinen vaihe on Espoon kaupunkirata. Myös Porvoon suuntaan kaivataan lähijunaliikennettä. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistys on tärkeä hanke myös teollisuuden kuljetusten ja viennin kannalta.

Koulutus turvaa kestävän talouden ja ihmisten hyvinvoinnin. Hallitus ei kuitenkaan korjaa tekemiään jättileikkauksia tieteeltä, tutkimukselta, korkeakouluilta ja ammattikouluilta. Nuoret tuntevat olevansa hukassa, kun tulevaisuus näyttää kovin epävarmalta. Pääseekö opiskelemaan, saako valmistuttuaan töitä, pohtii moni. Helpottaisi paljon, jos toimeentulo olisi turvattu, mutta hallitus on leikannut historiallisen paljon opintotuesta.

Aktiivimalli leikkaa työttömän perusturvaa, vaikka hän olisi kuinka aktiivisesti hakenut työtä tai koulutusta. Työvoimapoliittista koulutusta ei ole tarpeeksi. Kaikkein kohtuuttomin tilanne on yli 55-vuotiaille työttömille, joille aktiivimalli on ollut pääsääntöisesti leikkaus.

Suomessa on 120 000 köyhää lasta, joiden perheissä on osattomuutta. Miltä tuntuu lapsesta, joka ei pääse retkille ja harrastuksiin kavereiden kanssa? Emme halua lasten luokkayhteiskuntaa. Köyhyys syrjäyttää. Silti perusturvan indeksijäädytykset jatkuvat, köyhimmille olennaisia tukia ei koroteta. Lapsiperheköyhyys kasvaa, eläkeläisköyhyys kasvaa. Moni pienituloinen eläkeläinen miettii, ostaako ruokaa vai lääkkeitä, kun raha ei riitä kaikkeen.

Tulevalle hallitukselle jää paljon korjattavaa. Mutta nostan vielä lopuksi muutamia asioita, mistä voi valtionvaraivaliokuntaa kiittää tehdyistä lisäyksistä. Liki 4 miljoonaa euroa saatiin kansallispuistojen retkeilymahdollisuuksien parantamiseen, joukossa mm. Torronsuo, Liesjärvi, Urho Kekkosen kansallispuisto sekä Repovesi. Hyvin tarpeellinen on myös hanke esteettömien luontokohteiden lisäämiseksi. Valiokunta antaa myös miljoonan euron tuen seuroille vähävaraisten lasten liikuntaharrastusten tukeen.

Kiitän myös lisäystä avustajakoiratoiminnan laajentamiseen. Koira edistää ja ylläpitää vammaisen avustettavan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Yhdyn myös valiokunnan vaatimukseen, että tarvitsemme krooninen väsymysoireyhtymä –taudin eli CFS taudin osalta kansalliset linjaukset tunnistamisessa ja hoidossa sekä sosiaalietuuksien myöntämisessä. Nyt monet potilaat ovat jääneet vaille apua ja hoitoa, mikä on täysin kestämätöntä hyvinvointivaltiossa. Tarpeeseen tulevat myös lisäykset saamen kielipesätoimintaan ja Saamen Kielitaltion toiminnan turvaamiseen sekä karjalan kielen elvytysohjelman jatkamiseen. Pidetään huolta kotimaisista vähemmistökielistä!

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki@eduskunta.fi