Tiedote: geenieditointiteknologiaa säänneltävä lainsäädännöllä

TIEDOTE 21.12.2017
julkaistavissa heti

Kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr) jätti tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle, jotta uudelle geenimuokkausmenetelmälle, CRISPR/Cas9-teknologialle (geenieditointi), saadaan pikaisesti lainsäädäntöä ja sääntelyä.

CRISPR/Cas9 on vuonna 2012 keksitty, bakteerien luontaista immuunipuolustusta matkiva genomimuokkausmenetelmä ns. "luontainen menetelmä". Sille ei ole olemassa EU-lainsäädäntöä, kuten perinteiselle geeniteknologialle ja geenimuunnelluille organismeille eli GMO:ille.

Menetelmää kuvataan "luonnolliseksi", sillä eliöön ei siirretä vierasta perimää, vaan muutetaan pistemutaatioilla eliön omaa perimää. Jälkikäteen ei huomaa eroa, oliko kyseessä geenin editointi vai luontainen mutaatio.

Mutta CRISPR/Cas9 tekniikalla perimää muutetaan joka tapauksessa, joko yhdellä tai usealla mutaatiolla. Siksi tähän teknologiaan tarvitaan lainsäädäntöä ja eettistä keskustelua. On myös huomioitava mahdolliset vaikutukset luontoon ja ekosysteemeihin, jos esimerkiksi muokatun perimän kasvit tai muut eliöt leviävät luontoon. Entä mahdollinen alkioiden tai sukusolujen muokkaus? Ja muu lääketieteellinen käyttö eli somaattisten solujen muokkaus? Entä bioterrorismin mahdollisuus? Järkevä vaihtoehto on säännellä tätä tekniikkaa eri tavoin käyttökohteesta riippuen.

Periaatteessa esimerkiksi perinnöllisiä verisairauksia voisi parantaa uudella teknologialla. Kuitenkin uutta menetelmää varjostaa epävarmuus, sillä EU-lainsäädäntöä ei vielä ole. Plant Biotechnology Journal julkaisi lokakuussa 2017 tieteellisen artikkelin, jonka mukaan tutkijat muokkasivat vehnästä gluteenittoman CRISPR/Cas9 -geenitekniikalla. Työ on vielä kesken, mutta tutkijat ovat osoittaneet, että muokatusta vehnästä voidaan tehdä kelvollisia patonkeja ja sämpylöitä. Myös Suomessa crisp-tekniikoita mikrobien muokkauksessa on hyödyntänyt jo parin vuoden ajan VTT:n synteettisen biologian tutkimusryhmä kehittäessään entistä parempia biopolttoaineita ja biopohjaisia kemikaaleja.

Tämä uusi teknologia ja sen hyödyntäminen on edennyt maailmalla nopeasti. Siksi lainsäädäntöä ja sääntelyä tulee päivittää ja selkiyttää geenieditoinnin asema eri käyttötarkoituksissa.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan on täällä.

Lisätietoja:
Johanna Karimäki
050 512 1948

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki@eduskunta.fi