Bio on pop

Lehdissä julkaistut kirjoitukset • TEK-lehti • 13.02.2015

Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ravinnon, energian ja tuotteiden valmistukseen. Materiaalit kierrätetään tehokkaasti, jätteet ja sivutuotteet otetaan hyötykäyttöön. Biotalous on jälleen pinnalla, tarjoten mahdollisuuksia uusiin työpaikkoihin ja kestävään tulevaisuuteen. Äänekosken suunnitteilla oleva biotuotetehdas etenee hyvää vauhtia.

Maailman ihmiset kuluttavat vuosittain luonnonvaroja puolentoista maapallon edestä. On välttämätöntä siirtyä kiertotalouteen, jossa raaka-aineet ja tuotteet ovat pääsääntöisesti uusiutuvia. Mutta biotalous ei toteudu ilman elävää maaseutua, eikä ilman tutkijoita, jotka kehittävät prosesseja ja raaka-aineita. Maaseudulla on ruoantuotannon lisäksi monipuolista yrittäjyyttä. Pienimuotoista ja kestävää energian tuotantoa on loogista edistää siellä, mistä raaka-aineet tulevat. Puuta löytyy hakevoimaloihin. Lantaa ja olkea voi prosessoida biokaasuksi ja kompaktiksi lannoitteeksi. Itämeri kiittää, kun fosforikuorma vähenee.

Hyvä kehitys tarvitsee positiivista tuuppausta, kuten tukea maatilojen biokaasusähkölle. Tätä kirjoittaessa hallitus kaavailee leikkaavansa metsähakkeen tukea puoleen sellaiselta tukkipuulta, joka käy muulle metsäteollisuudelle. Eduskuntaan on tullut hätäviesti, että tuen puolitus vaikeuttaisi metsähakkeen käyttöä lämpövoimaloissa. On varsin byrokraattista tehdä kaksi eri logistiikkaketjua tukeille ja risuille. Ja kivihiili sekä turve voittaisivat. Tässä ei ole järkeä, sillä Suomen metsien vuotuinen kasvu riittää turvaamaan sekä metsäteollisuuden puunsaannin että uusiutuvan energian tavoitteet. Osa metsistä toki tarvitaan suojelualueiksi luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.

Biohajoavien materiaalien kehittäminen on yhä tärkeämpää, sillä muoviroska likaa maailman meriä. EU suunnittelee vaiheittaista muovipussien kieltoa. Myös suosiota kasvattava innovaatio, 3D-tulostus, kaipaa enemmän biopohjaisia raaka-aineita.

Suomessa on pitkät perinteet bioteknologian osaamiselle. Meillä on kehitetty entsyymejä sellun valkaisuun ja muihin teollisia prosesseja parantaviin sovelluksiin. Olen myös itse työskennellyt entsyymitutkijana Teknillisessä korkeakoulussa. Muistona onnistumisen ja ilon hetket työkaverien kanssa, inspiroivat kahvitauot, tieteelliset julkaisut, myös muistot kokeiden lukuisista toistoista ja epäonnistumisistakin. Korkeatasoinen tutkimus ja opetus tarvitsevat resursseja, aikaa toteuttaa projektit rauhassa, hyvää yhteistyötä eri tieteentekijöiden kanssa. Toisin sanoen riittävää rahoitusta, luottamusta ja tutkijan vapautta.
Bio on pop

Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ravinnon, energian ja tuotteiden valmistukseen. Materiaalit kierrätetään tehokkaasti, jätteet ja sivutuotteet otetaan hyötykäyttöön. Biotalous on jälleen pinnalla, tarjoten mahdollisuuksia uusiin työpaikkoihin ja kestävään tulevaisuuteen. Äänekosken suunnitteilla oleva biotuotetehdas etenee hyvää vauhtia.

Maailman ihmiset kuluttavat vuosittain luonnonvaroja puolentoista maapallon edestä. On välttämätöntä siirtyä kiertotalouteen, jossa raaka-aineet ja tuotteet ovat pääsääntöisesti uusiutuvia. Mutta biotalous ei toteudu ilman elävää maaseutua, eikä ilman tutkijoita, jotka kehittävät prosesseja ja raaka-aineita. Maaseudulla on ruoantuotannon lisäksi monipuolista yrittäjyyttä. Pienimuotoista ja kestävää energian tuotantoa on loogista edistää siellä, mistä raaka-aineet tulevat. Puuta löytyy hakevoimaloihin. Lantaa ja olkea voi prosessoida biokaasuksi ja kompaktiksi lannoitteeksi. Itämeri kiittää, kun fosforikuorma vähenee.

Hyvä kehitys tarvitsee positiivista tuuppausta, kuten tukea maatilojen biokaasusähkölle. Tätä kirjoittaessa hallitus kaavailee leikkaavansa metsähakkeen tukea puoleen sellaiselta tukkipuulta, joka käy muulle metsäteollisuudelle. Eduskuntaan on tullut hätäviesti, että tuen puolitus vaikeuttaisi metsähakkeen käyttöä lämpövoimaloissa. On varsin byrokraattista tehdä kaksi eri logistiikkaketjua tukeille ja risuille. Ja kivihiili sekä turve voittaisivat. Tässä ei ole järkeä, sillä Suomen metsien vuotuinen kasvu riittää turvaamaan sekä metsäteollisuuden puunsaannin että uusiutuvan energian tavoitteet. Osa metsistä toki tarvitaan suojelualueiksi luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.

Biohajoavien materiaalien kehittäminen on yhä tärkeämpää, sillä muoviroska likaa maailman meriä. EU suunnittelee vaiheittaista muovipussien kieltoa. Myös suosiota kasvattava innovaatio, 3D-tulostus, kaipaa enemmän biopohjaisia raaka-aineita.

Suomessa on pitkät perinteet bioteknologian osaamiselle. Meillä on kehitetty entsyymejä sellun valkaisuun ja muihin teollisia prosesseja parantaviin sovelluksiin. Olen myös itse työskennellyt entsyymitutkijana Teknillisessä korkeakoulussa. Muistona onnistumisen ja ilon hetket työkaverien kanssa, inspiroivat kahvitauot, tieteelliset julkaisut, myös muistot kokeiden lukuisista toistoista ja epäonnistumisistakin. Korkeatasoinen tutkimus ja opetus tarvitsevat resursseja, aikaa toteuttaa projektit rauhassa, hyvää yhteistyötä eri tieteentekijöiden kanssa. Toisin sanoen riittävää rahoitusta, luottamusta ja tutkijan vapautta.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com