Budjettipuhe eduskunnassa, aiheena koulutus- ja tiedepolitiikka
Puheet • 19.12.2018
Arvoisa puhemies,
Hallitus on leikannut koulutuksesta 900 miljoonaa euroa, mikä on rapauttanut suomalaista osaamista. Yliopistojen perusrahoitusta on leikattu ja yliopistoindeksit jäädytetty. Kauden alusta tehtyjä leikkauksia on peruttu vain osittain. Suuret leikkaukset vaikeuttavat yliopistojen perustoimintaa: opetusta, tutkimusta, koulutusta, sivistyksen tason ylläpitoa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat joutuneet yt-neuvotteluihin. Pelkästään yliopistoilta on hävinnyt tuhansia työpaikkoja. Yliopistoilla on nyt hätä työpaikoista, tutkimuksen ja tieteen tulevaisuudesta, Suomen tulevaisuudesta. Täytyy muistaa sekin, että kun Aalto-yliopisto aikoinaan perustettiin, sille luvattiin huomattavasti suuremmat määrärahat kuin Aalto-yliopisto on tähän mennessä saanut. Yliopistot tuottavat tulevaisuuden siemenperunoita, mikäli tutkimuksen laatuun ja tutkijoiden työhyvinvointiin panostetaan.
Tutkijat kaipaavat työrauhaa. Luovuutta kasvattaa se, ettei tarvitse jatkuvasti olla huolissaan rahoituksen jatkuvuudesta. Tutkijalla pitää olla myös mahdollisuus epäonnistua. Haluan täsmentää tätä, sillä myös epäonnistumisesta voi seurata jotakin uutta ja yllättävää. Perustutkimuskin on sitä, mikä on kaikkien uusien innovaatioiden ja keksintöjen taustalla. Ihan loistava esimerkki perustutkimuksen vahvuudesta on Millenium palkitun Tuomo Suntolan kehittämä Ald teknologia. Tuomo Suntola keksi ja patentoi tämän atomikerrosteknologian vuonna 1974. Hyvin johtavaa ohutkalvoa hyödynnetään tänä päivänä muun muassa mikroprosessoreissa, aurinkokennoissa, led-lampuissa ja litium-ioniakuissa. Suntola luennoi täällä eduskunnassa ja oli vaikuttavaa kuulla keksinnön vaiheista. Ensimmäinen sovellus oli Helsinki-Vantaa lentokentän näyttötaulut 80-luvulla. Mutta teknologian läpimurto elektroniikkatuotteisiin alkoi vasta vuonna 2007.
Me emme voi tietää, mihin tulevaisuuden menestystarinoihin tämän päivän tutkimus tulee johtamaan. Emme voi valita voittajia, eikä munia kannata laittaa yhteen koriin. Hallitus on kaventanut vapaan tieteen ja perustutkimuksen mahdollisuuksia ja valinnut rahoituskohteita kärkihankkeilla. Monet niistä ovat olleet ihan hyviä, mutta ne ovat olleet vain laastaria jättimäisille leikkauksille koulutuksesta ja tieteestä.
Hallituksen rajut koulutusleikkaukset kurittavat myös peruskoulutusta, ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta. Sivistyksen pohjan murentaminen kaventaa nuorten mahdollisuuksia ja lisää nuorisotyöttömyyttä.
Ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron leikkaukset ovat johtaneet ammattikoulutuksen vähenemiseen ja lähiopetuksen heikkenemiseen. Vailla koulutusta jäävien nuorten määrä kasvaa. Tänä päivänä peruskoulu ei riitä työllistymiseen. Maailma on muuttunut monimutkaisemmaksi ja monet työt edellyttävät ammattitaitoa ja osaamista. Tästä kertoo sekin, että pelkän peruskoulun varassa olevien ihmisten työllisyysaste on vain 40 prosenttia. Heidän syrjäytymisriskinsä on suuri. Meillä ei ole varaa hukata lapsia ja nuoria.
Siksi tarvitaan maksuton toinen aste, jotta myös vähävaraisilla on varaa käydä lukio tai ammattikoulu. Siksi tarvitaan oppivelvollisuusiän pidentäminen, jotta jokaiselle nuorelle voidaan taata koulutus.
Myös varhaiskasvatuksen tilanne on heikentynyt. Työttömien lapsilla ei ole oikeutta kokopäiväiseen päivähoitoon niissä kunnissa, jotka ovat ottaneet rajauksen käyttöön. Lapset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa asuvat. Hallitus ei ole huomioinut varhaiskasvatuksen lastensuojelullisia vaikutuksia, kuten sitä, että nyt sellaiset perheet, joissa on uupumusta tai mielenterveysongelmia, voivat saada tukea arkeensa sillä, että lapsen päivähoito on järjestynyt.
Lopuksi haluan nostaa valiokunnan tekemän miljoonan euron lisäyksen seuratukeen vähävaraisten lasten liikuntaharrastusten tukemiseksi. Kiitos siitä! Vähävaraisten lasten harrastamista on tuettava korvamerkityin varoin, jotta jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastaa.
