Budjettipuheenvuorot eduskunnassa 1/2

Puheet • 16.09.2008

Arvoisa puhemies,

Maailmantalouden epävarmuuden heijastusvaikutukset näkyvät myös Suomessa, vaikka suuria huolenaiheita meillä ei ole. Yksi huolenaihe on kuitenkin metsäteollisuuden rakennemuutos, joka heikentää hyvää työllisyyskehitystä. Tarvitaan toimia kärsineiden paikkakuntien tilanteen helpottamiseksi, ja niitä onkin tehty. Alueet on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueiksi, joille ohjataan työllistämis- ja investointitukea. Hallituksen budjetti on elvyttävää talouspolitiikkaa, sillä siinä esitetyt toimet lieventävät huonojen uutisten vaikutuksia Suomen talouteen. Myös valtionvelkaa kyetään yhä laskemaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, vaikka lyhennystä ei tehdä, kuten tässä tilanteessa ei pidäkään tehdä.

Kuntatalouden tila on nyt kohtuullisen hyvä, mutta taloustilanne on silti uhkana. Kunnilla on yhä suurempia vaikeuksia tärkeiden peruspalveluiden tuotossa, joten on hyvä, että hallitus kompensoi veronkevennykset nostamalla valtion osuutta sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksista. Jatkossa meidän on löydettävä parhaat keinot kuntatalouden tukemiseen, ja tähän liittyy niin Paras-hanke kuin sosiaaliturvauudistuskin.

Hallituksen esityksessä on veronkevennyksiä kaikille tuloluokille, mutta budjettiriihessä tehtyjen hyvien muutosten ansiosta veronkevennys painottuu hieman enemmän pieni- ja keskituloisiin, kun työtulovähennykseen ohjataan 150 miljoonaa euroa. Korostan kuitenkin, että pienituloiset tarvitsevat suuremmat verohelpotukset, sillä kuilu kaikkein köyhimpien ja muiden välillä on kasvanut 90-luvulta lähtien.

Kunnallisveron perusvähennys tavoittaa kaikkein köyhimmät, myös köyhyysrajan alapuolella elävät kansaneläkkeen saajat ja työttömät. Kunnallisveron perusvähennys on sovittu alkavaksi 2010, mutta sille on tarvetta jo nyt. Pienituloisten ostovoiman lisääminen edistää kotimaista kulutusta ja on sitä kautta hyödyksi meille kaikille. Se helpottaisi myös asumista Pääkaupunkiseudulla, jossa asuin- ja elinkustannukset ovat nousseet viime vuosina rajusti.

Kansanterveyden kannalta on hyvä uutinen tupakkaveron 10 prosentin korotus. Viinaveroon olisi myös saatava uusi korotus. Kun Vanhasen ykköshallitus laski viinaveroja, kulutus kasvoi reippaasti ja alkoholihaitat lisääntyivät. Sen sijaan vuoden 2008 veronkorotuksen jälkeen väkevien viinojen myynti on vähentynyt. Ministeri Katainen on vedonnut muun muassa inflaatioon, jottei veroa voisi korottaa, mutta tämä on erittäin tärkeä kysymys nuorten kannalta. Korkea viinan hinta suojelee nuoria alkoholin liikakäytöltä.

Tällä budjetilla hallitus aloittaa energia- ja ilmastopaketin. Kotitalousvähennyksen nosto ja käyttömahdollisuuden laajentaminen asuntojen energiakorjauksiin ja lämmitystapamuutoksiin on erinomainen asia sekä työllisyyden että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Kaupunkien joukkoliikenteen tukemisessa on päästy alkuun, sillä sitä tuetaan 5 miljoonalla. Myös uusiutuvan energian investointituet nousevat, ja biokaasulaitoksia ja tuulivoimaloita saadaan lisää. Vielä odottelemme uusiutuvalle energialle syöttötariffeja, jotka jäivät energia- ja ilmastopaketin haasteeksi.

Porkkanoita siis on, mutta kyllä sitä keppiäkin vielä tarvitaan. Todellinen ekologinen verouudistus siirtäisi verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen, siis ihan konkreettisesti kertakäyttökulttuurin ja kaiken muun turhan kuluttamisen sekä saastuttamisen verottamiseen. Muovipussiverot, auton verotus käytön perusteella, energiatehokkuuden suosiminen jne. ovat tärkeitä toimenpiteitä kasvihuoneilmiön hillitsemisessä.

Opintotuen asumislisän myöntämisessä luovutaan puolison tulojen huomioonottamisesta, mikä on hyvä asia. Myös opiskelijoiden ateriatukea pitää korottaa, sillä muuten jo aiemmin saatu opintotuen korotus tulee konkreettisesti syötyä pois. Ruuan hinta on kasvanut rajusti, ja eniten se rokottaa pienituloisimpia, kuten opiskelijoita.

Apurahan saajille saadaan sosiaaliturva vihdoinkin, mikä on inhimillisesti oikein.

Erinomaista tässä budjettiesityksessä on pienimpien minimietuuksien tuntuva korotus. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat nousevat 170 euroa kuukaudessa. Lapsiperheitä auttavat myös lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen parinkympin nostot kuussa.

Eläkeläisten verotus kevenee vihdoinkin samalle tasolle kuin työn verotus, mikä helpottaa monen vanhuksen arkea. Meillä on kuitenkin vielä paljon tekemistä, sillä kansaneläkkeen varassa elävät ovat köyhyysrajan alapuolella. Heillä ei ole varaa kalliisiin lääkkeisiin tai edes joukkoliikenteen käyttöön. Minimieläkkeiden korotus on tehtävä tällä hallituskaudella.

Arvoisa puhemies, uskon, että meillä on varaa huolehtia paremmin kaikkein heikoimmista. Jos me kaikki voimme paremmin, työllistymme paremmin, sairastamme vähemmän, saamme yhteiskuntaamme vahvistuvan hyvän kierteen.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com