Eriävä mielipide ydinvoimakäsittelyssä maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon, 9.6.10

Eduskunta-aloitteet • 09.06.2010

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Vahvempi panostaminen uusiutuvaan energiaan ja energian käytön tehostaminen on parempi ratkaisu kuin tuontiuraanista ja ulkomaisesta teknologiasta riippuvainen lisäydinvoima. Uusiutuva energia vahvistaa suomalaista osaamista, työllisyyttä, teknologiaa ja lisää hajautetussa ratkaisussa koko maan huoltovarmuutta ja hyvinvointia. Vahvat kotimarkkinat avaavat myös mahdollisuuksia teknologiavientiin. Professori Peter Lundin mukaan alalle voisi syntyä 30 000-40 000 uutta pysyvää työpaikkaa. Jos markkinoilla on tarjolla ylen määrin ydinvoimasähköä, uusille tekniikoille ei välttämättä löydy tarpeeksi pääomia.

Onnistuneella ympäristö- ja energiapolitiikalla voidaan yhdistää laajasti kaikkien suomalaisten edut. Kansantalouden etu on, että tuotamme mahdollisimman paljon energiaamme kotimaisista lähteistä -hajautetusti ja kotimaisella teknologialla. Valtiovallan olisi tuettava sähkön ja lämmön yhteistuotannon täysimittaista kehittämistä erillisen sähkön ja lämmön tuotannon sijaan.

Eduskunnalla on käsittelyssä kaksi valtioneuvoston periaatepäätöstä lisäydinvoiman rakentamiseksi ja lisäydinvoimaa on perusteltu muun muassa kansallisen energiaomavaraisuuden lisäämisellä, suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamisella sekä satunnaisten kulutuspiikkien kattamisella. Erittäin vähälle huomiolle ovat jääneet mahdollisen lisäydinvoiman vaikutukset muuhun energiantuotantoon ja edelleen uusien työpaikkojen luomiseen.

Sähkön tarve

Ydinvoiman ajamiseksi esitetyt sähkönkulutusskenaariot ovat epärealistisia, koska riippumattomat asiantuntijat ovat päätyneet erilaisiin tuloksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli virkatyönä vuoden 2009 syksyllä arvion, jonka mukaan Suomen sähkönkulutus olisi vuonna 2020 91 TWh. Se pitää jo sisällän runsaan kasvun monilla aloilla (ml. metalliteollisuus) ja kattaa uudet käyttökohteet (biojalostamot, sähköautot, lämpöpumput). Näin ollen molemmat lisäydinvoimalat tuottaisivat lähinnä vientisähköä.

Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerivaliokunta päätti vain vähän ennen ydinvoimapäätöksiä, että valmistelun pohjana käytetään 98 terawattitunnin kulutusarviota sekä että virkatyönä tehtyä kulutusarviota ei esitetä edes vaihtoehtoisena tulevaisuuskuvana.

Metlan erikoistutkija on arvioinut, että metsäteollisuuden sähkönkulutus laskee jatkossa, vaikka metsäsektorimme kasvattaisi osuuttaan Euroopan markkinoilla. Mikään riippumaton tutkimuslaitos ei ole tuottanut analyysiä, joka tukisi metsäteollisuuden näkemyksiä sen kulutuksen kasvusta.

Suurin eroavaisuus hallituksen esityksen ja tutkijoiden välillä on energiaintensiivisten alojen ja siinä eteenkin metsäteollisuuden osalta. Metsäteollisuus uskoo sähköntarpeensa nousevan 7 terawattituntia vuodessa perinteisellä energiaintensiivisellä massa- ja paperituotannolla prosentin kasvuennusteella.

Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto ja sähkönkulutus ovat viime vuosina merkittävästi pienentyneet vuosien 2006-2007 huipputasosta. Tuotantokapasiteetti on nyt noin 16 prosenttia pienempi ja sähkönkulutus noin 5 terawattituntia pienempi. Samansuuntainen kehitys tulee VTT:n arvioiden mukaan jatkumaan, joskin hitaammalla vauhdilla kuin viime vuosina.

Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa (Suomen päävientimarkkinat) viestintään käytettävien paperien kulutustrendi on laskeva, joskin suhdanneluontoista kasvua tapahtuu. Tällaisia arvioita ovat muiden ohella esittäneet Anderson ym. (2007), Hetemäki (2008), Hetemäki & Hänninen (2009) ja RISI (2009, 2010). RISI (Resource Information Systems Inc.) on yksi kansainvälisesti arvostetuimpia massa- ja paperiteollisuuden markkinakehitysarvioita tuottava yritys. Edellä esitetty kehitys merkitsisi sähkönkulutuksen pienentymistä tämän hetken tasosta vielä runsaat 5 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä.

Esimerkiksi Honkapuro ym. (2009) ja Pihala ym. (2008) selvitysten perusteella taloudellisesti kannattava massa- ja paperiteollisuuden sähköntehostamispotentiaali olisi vuoteen 2030 mennessä noin 4,7 terawattituntia. Esimerkiksi metsäyhtiö UPM on jo tällä hetkellä sähkön nettomyyjä Suomessa.

Vuoden 2020 jälkeen mahdollisesti tuotantoon tulevat metsäteollisuuden uudet tuotteet voivat olla moninaisia, kuten biopolttoaineita, kemikaaleja, nanosellujohdannaisia, terveysvaikutteisia elintarvikkeita tai uusia puutuoteratkaisuja. Näyttää kuitenkin siltä, että useat näistä tuotteista käyttävät selvästi vähemmän puuta ja sähköä kuin nykytuotteet (poikkeuksena biojalostamot).

Biodieseltehtaiden sähkönkulutuksen on arvioitu olevan 0,4 TWh/vuosi/300.000 tonnin yksikkö. Puolet tästä sähköstä tulee itseltä, joten kolmen yksikön lisätarve olisi alle 1 TWh.

Myös kotitalouksien ja palvelutuotannon sähkönkulutusennuste on epärealistinen, sillä laitteet kehittyvät energiatehokkaampaan suuntaan. Esimerkkinä kannettavan tietokoneen sähkönkulutus on 17 % ja iPad:n kulutus 2 % pöytäkoneen kulutuksesta. Rakennusnormit ja kotitalouksien uudet energiaratkaisut tulevat osaltaan vähentämään sähköntarvetta.

Resurssit keskittyvät nyt uuden sijasta vanhanaikaiseen energiantuotantoon

Suomi on niin pieni talous, että kahden ydinvoimalan mittaiset investoinnit imevät maan resursseja hyvin paljon. Kotimaan markkinoilla ydinvoiman suuren rakentamisen on pelätty hidastavan ja vähentävän energia- ja teknologia-alojen investoijien kiinnostusta ja mahdollisuuksia uusiutuviin energioihin ja energiatehokkuuteen. Tämä voi johtaa Suomen teknologisen osaamisen potentiaalien tehottomaan käyttöön ajatellen maailman vihreän teknologian markkinoiden yleistä kehitystä.

Uusiutuva energia voi tarjota kauan kaivattua nousua myös Suomen metsä- ja konepajateollisuudelle, jos sille annetaan mahdollisuus ja tilaa markkinoille. On olemassa vahvat edellytykset tehdä biotaloudesta yksi johtavista suomalaisista elinkeinoista.

Rakenteilla oleva Olkiluoto 3:n voimala tuottaa valmistuessaan 12 terawattituntia sähköä teollisuuden tarpeisiin, joten ei ole perusteltua tehdä kiireessä päätöksiä uusista ydinvoimaloista. Keskeistä on myös se, että uusiutuvan energian sähkö saataisiin markkinoille nopeasti, kun taas vanhalla teknologialla toimivat uudet ydinvoimalat tuottaisivat sähköä vasta 2020 luvulla.

Merkittävä puute ydinvoimapäätösten käsittelyssä on se, että uusiutuvasta energiasta on vasta hallituksen periaatepäätös, muttei vielä mitään esityksiä eduskunnan käsittelyssä. Siten ei voi yksityiskohtaisesti tarkastella uusiutuvaa energiaa ja sen suhdetta säätövoiman tarpeeseen. Sen voi kuitenkin todeta, että tulevaisuudessa yleistyvät, älykkäät sähköjärjestelmät vähentävät säätövoiman tarvetta. Myös sähköautojen akut mahdollistavat sähkön varastoinnin ja ovat osa älykästä järjestelmää. Älykäs sähköverkko on kustannustehokas ja mahdollistaa käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen sähköjakelun. Tuuliatlaksen selvitysten mukaan myös tuulivoiman säätötarve vähenee, kun tuulivoiman tuotantoalue on koko Suomen laajuinen. Mielestämme tässä yhteydessä ei ole perusteltua ottaa kantaa säätövoiman lisäämiseen kotimaisen vesivoiman avulla.

Ydinvoiman tuottamiseen sisältyy useita haittoja, riskejä ja epävarmuustekijöitä

Uraaninlouhinta ja ydinpolttoaineketjun ympäristö- ja terveysriskit ovat mittavia. Myös ydinvoiman vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on kyseenalainen, eikä ydinvoimaa ole hyväksytty Kioton pöytäkirjassa kestävän kehityksen mukaiseksi energiantuotantomuodoksi. Hiilidioksidipäästöjä ydinvoima vähentää TEM:in mukaan 5 Mt /voimala ja VTT:n mukaan 1 Mt /voimala. Jos tarkastellaan koko ydinvoimatuotannon elinkaarta, niin kriittiseksi tekijäksi kasvihuonekaasupäästöjen suhteen nousee uraanimalmin uraanioksidipitoisuus: mitä alhaisempi pitoisuus, sitä enemmän louhinta ja uraanipolttoaineen prosessointi tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä. Jatkossa uraanin saatavuus ja hinta on arvoitus, kun maailman parhaiten hyödynnettävät uraanivarat hupenevat. Suomessa käydään myös keskustelua potentiaalisista uraanikaivoksista ja kaivosvaltauksista. Tuhannet suomalaiset pelkäävät uraanikaivoshankkeiden takia juomavetensä, viljelysmaidensa, poronhoitoelinkeinonsa ja asuinympäristöjensä puolesta.

Suuronnettomuuden riski ei tunnu todennäköiseltä, mutta läheltä piti -tilanteita löytyy vertailukelpoisen turvallisuuskulttuurin omaavissa teollisuusmaissa (Ruotsi, Saksa, Japani). Myös terroririski on olemassa. Ydinjätteen loppusijoitukseen sisältyy lukuisia ongelmia ja ydinvoiman rakentamisella voi olla esimerkkivaikutus muulle maailmalle, jolloin ydinmateriaalin ja ydinaseiden leviämisen riski kasvaa.

Sähkön hinta ja omavaraisuus

Sähkön keskihinta Keski-Euroopassa on yli 20 % kalliimpi kuin Suomessa. Näin ollen yhteiskunnan rahoittamien siirtoyhteyksien valmistuttua sähkön vienti tulee olemaan kannattavaa liiketoimintaa. Riskinä voi olla jopa sähkön saanti Suomessa, silloin kun energiayhtiöt saavat muualta paremman hinnan. Yarahan toimi juuri näin lannoitemarkkinoilla. Sähkön hinta muille kuin osakkaille tulee siis useiden arvioiden mukaan nousemaan Euroopan sähkömarkkinoiden yhdentyessä 15-20 %. Se syö pk-yritysten voimavaroja. Päästökauppa tuo vielä omat korotuspaineensa. Mikäli venäläisen sähkön hinta on halvempaa, tuonti Venäjältä tulee jatkumaan.

Valtio tukee myös ydinvoimaa

On väitetty, ettei ydinvoima toisi kustannuksia veronmaksajille. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa. Julkiset tuet ydinvoimalle syövät valtion voimavaroja muulta. Mikään vakuutusyhtiö ei vakuuta ydinvoimaloita, joten yhteiskunta maksaa miljardeja niistä vakuutuksista, jotka säästyvät ydinvoimateollisuudelta. Puutteellinen ydinvastuurahoitus on piilotukea samoin kuin veronkierto mankala-periaatteen osakkuussähköllä. Osakkaat saavat ostaa sähkönsä alle käyvän hinnan. Lisäksi valtion panostukset osaamiseen, mm peruskallio- ja ydinvoimatutkimukseen VTT:n ja GTK:n kautta sekä liikenneväyliin sekä siirtokapasiteettiin maksavat. Yhteensä yhteiskunnan tuki ydinvoimalle on miljardiluokkaa.

Energiatehokkuus, uudet teknologiat, jopa ihan uudet uusiutuvan energian muodot ovat tulevaisuuden megatrendi. Yhteiskunnan kannattaa panostaa näihin, sillä sellaiset maat, jotka ensimmäisinä ovat muutoksessa mukana, saavat suurimman kansantaloudellisen hyödyn.

Hallituksen esittämä malli kahdesta lisäydinvoimalasta ei ole Suomen kokonaisedun mukainen

Mielipide

Edellä esitetyn perusteella esitämme,
että periaatepäätökset kumotaan.

Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2010

Anne Kalmari /kesk
Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com