Jätevirroista valmistuu uuden sukupolven biopolttoaineita
Lehdissä julkaistut kirjoitukset • HS • 19.11.2006
Susanna Horn (HS 7.11) kysyi: ”Mitä ovat toisen sukupolven biopolttoaineet?” Hän epäili, etteivät poliitikot itse tiedä mitä termi pitää sisällään. On surullista, jos poliitikot ovat näin tietämättömiä. Horn luetteli listoja erilaisista biopolttoainetyypeistä, joiden hän milloin mistäkin lähteestä oli ymmärtänyt tarkoittavan uuden sukupolven biopolttoaineita. Kaikkein oleellisin tieto häneltä kuitenkin puuttui, eikä hän siksi ollut löytänyt vastausta kysymykseensä.
Uuden sukupolven biopolttoaineet ovat sellaisia, jotka voidaan valmistaa biomassoista, jätevirroista, joita muutenkin syntyy teollisuudessa. Kyseessä on siis jätteiden jalostus polttoaineeksi. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet valmistetaan muun muassa siihen tarkoitukseen kasvatetusta viljasta, sokerijuurikkaasta tai ruokohelvestä. Näiden prosessien hyötysuhde on melko tehoton ja kaiken lisäksi polttoaineeseen käytettävä peltoala olisi pois ravinnon tuotannosta. Vaikka me valjastaisimme koko Suomen pellot vain ja ainoastaan biopolttoaineiden tuottoon, peltoala ei tulisi riittämään autoilun tarpeisiin. Jo tämä esimerkki on selkeä osoitus siitä, että muitakin ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tarvitaan. Kulutuksen ja energian käytön vähentäminen on kaikkein olennaisinta, mutta mielestäni panostaminen toisen sukupolven biopolttoaineisiin on myös välttämätöntä.
Toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa käytetään entsyymitekniikkaa ja hyödynnetään hajottavia mikrobeja. Mikrobit tai entsyymit hajottavat esimerkiksi paperiteollisuuden kuitupohjaisista jätemassoista sokereita, jotka muutetaan käymisprosessissa etanoliksi. Tämä on erityisesti Suomelle uusi mahdollisuus, sillä metsäteollisuus saisi uutta potkua uuden sukupolven biojalostamoista. Uuden sukupolven biopolttoaineiden nerokkuus piilee siinä, että mikrobeille kelpaavat ravinnoksi mitkä tahansa jätevirrat. Elintarviketeollisuudessa syntyy paljon käyttökelpoista jätettä, josta voidaan jalostaa bioetanolia. Käytännön sovelluskin on jo olemassa: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen, VTT:n ja polttoaineketju ST1:sen kehittämä bioetanolin valmistus.
Maapallon lämpeneminen on tosiasia. Tilastot ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehityksestä vuosituhansien ajalta kertovat hurjan nousun ajoittuvan meidän aikakautemme. Kaikki toimet kasvihuoneilmiön hidastamiseksi ovat nyt tarpeen. Sekä nykyiset biopolttoaineet, hybridiautotekniikka että uuden sukupolven biopolttoaineet ovat tärkeitä, jotta pääsemme eroon öljyriippuvuudesta.
Johanna Karimäki,
bioprosessitekniikan diplomi-insinööri,
Espoo
