Kierrätys on kaikkien etu
Lehdissä julkaistut kirjoitukset • Länsiväylä • 02.11.2005
Länsiväylän puheenvuoropalsta
Kierrätyspisteiden määrä, laatu ja sijainti eivät vastaa asukkaiden toiveita ja odotuksia. YTV:n teettämässä kyselyssä puolet vastaajista koki ongelmaksi eri jätteiden keräyspisteiden hajasijoituksen. Kierrättäminen pitäisi tehdä asukkaalle helpoksi, jotta se tulisi jokapäiväiseksi toimintatavaksi. Monipuoliset kierrätyspisteet tulee sijoittaa luonnollisten kulkureittien yhteyteen kuten kauppakeskuksiin ja juna-asemille. Jätteiden kierrätystä olisi mahdollista edistää mm. vahvistamalla yksityisten jätealan toimijoiden roolia, kuten paperin ja kartongin keräyksen suhteen on toimittu.
Espoossa on lasinkeräyspisteitä yli 50. Niinikään paperin keräys toimii hyvin. Maito- ja mehutölkkejä on kerätty Espoossa jo kymmenen vuotta. Keväällä 2005 pahvipakkausten lajittelu yksinkertaistui, kun samaan keräysastiaan voi laittaa tölkit ja kartonki sekä aaltopahvipakkaukset. Sen sijaan metallin keräys toimii Espoossa puutteellisesti, kuten myös energiajätteen keräys. Kierrätystä tulisikin tehostaa erityisesti metallijätteen ja energiajätteen osalta. Energiajätettä ovat mm. muoviset ja pahviset pakkausjätteet sekä puujäte. Sitä käytetään prosessoinnin jälkeen lisäpolttoaineena muutamissa energiantuotantolaitoksissa.
YTV on valmistelemassa uusia jätehuoltomääräyksiä, joissa tehostetaan mm. kartongin, keräyslasin ja keräysmetallin talteenottoa. Esimerkiksi lasin ja keräysmetallin erilliskeräysvelvoite tulee koskemaan 30 asunnon kiinteistöjä. Espoossa kierrätys onkin painottunut lähinnä kerrostalo- ja rivitalokiinteistöjen jätteenkeräyspisteisiin. Muita yksittäisiä keräyspisteitä, jotka palvelisivat pientaloasukkaita, on liian vähän. Espoossa on runsaasti pientalovaltaisia alueita ja niiden määrä tulee lisääntymään. Siksi juuri Espoossa olisi syytä lisätä tuntuvasti monipuolisten kierrätyspisteiden määrää. Ihanteellista olisi, jos asukas voisi tuoda yhteen pisteeseen mahdollisimman paljon erilaisia kierrätettäväksi kelpaavia materiaaleja.
Kierrätys on kannattavaa liiketoimintaa. Keräyslasista valmistetaan mm. lasivillaa ja lasipakkauksia. Uusia sovelluskohteita voisi olla keräyslasin käyttö betonin valmistuksessa tai tie- ja ympäristörakentamisessa. Vuonna 2002 Suomeen tuotiin jätettä lähes miljoona tonnia. Suurin osa tästä oli metalliromua. Esimerkiksi metallipakkauksia kierrätettäessä energian säästö on 75-95 prosenttia verrattuna neitseellisen raaka-aineen käyttöön. Tällä hetkellä metallituotteissa on jo noin 40 prosenttia kierrätettyä materiaalia. Myös käytettyjä nestekartonkipakkauksia tuodaan Suomeen teollisuuden raaka-aineeksi. Vaikka nestekartonkipakkauksia on kerätty Suomessa jo yli 10 vuotta, kotimaassa kerätty aines ei yksin riitä teollisuuden tarpeisiin. Talteen kerätystä nestekartongista valmistetaan uusiokartonkia, josta tehdään hylsyjä mm. paperi- ja kangasrullien sisään. Kierrätys-raaka-aineesta valmistetun massan hinta on jopa 50 % halvempi kuin koivuhakkeesta valmistetun.
Metaani on 20 kertaa vaarallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Sitä syntyy mätänemisprosessissa eli hapettomissa olosuhteissa tapahtuvassa hajoamisessa esimerkiksi sekajätteen muhiessa peitettynä. Kompostointiprosessi on sen sijaan aerobinen ja hallittu mikrobien hajotusprosessi. Siinä ei juurikaan synny metaania. Tämän vuoksi Ämmässuon uusi tunnelikompostointilaitos on erinomainen asia. Biojätteestä ei ole ollut puutetta. Päinvastoin sitä on ikävä kyllä kipattu jopa suoraan kaatopaikalle. Koska biojätteen kompostoinnilla on niin suuri ympäristön kuormitusta vähentävä vaikutus, olisi syytä harkita myös biojätteen erilliskeräyksen lisäystä tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla.
Maailman laajin ikirouta-alue Länsi-Siperiassa on alkanut sulaa ensimmäistä kertaan muodostumisensa jälkeen. Ranskan kokoinen alue on muuttumassa mudan ja matalien pikkujärvien muodostelmaksi. Tämän vuoksi ilmakehän uhkaa päästä miljardeja tonneja metaania, mikä kiihdyttää maapallon lämpenemistä. Myös napajäiden sulaminen nostaa maapallon lämpötilaa, koska jään alta paljastuva maa ja meri sitovat auringon lämpöä tehokkaammin kuin lumi. Olemme ohittaneet kriittisen pisteen, jossa ilmastonmuutos etenee kiihtyvällä vauhdilla. Koko maapallon väestö on velvollinen osallistumaan talkoisiin, joissa hillitään kasvihuoneilmiötä. Myös me täällä Espoossa.
Johanna Karimäki
Kemian tekniikan DI, kaupunginvaltuutettu (vihr)
