Kirjallinen kysymys: Avokivilouhokset ja peruuttamaton luontoarvojen tuhoaminen
Eduskunta-aloitteet • 11.05.2016
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen lainsäädäntöä ja viranomaisvalvontaa on kiristettävä avokivilouhishankkeiden osalta. Nykyinen käytäntö tuhoaa kestämättömästi luontoarvoja, viheryhteyksiä ja kallioita häviää pysyvästi. Paikallisten asukkaiden tai kunnan vastustus eivät ole pystyneet estämään tuhoisia hankkeita. Louhoshankkeiden ympäristölupien noudattamisessa on myös vakavia puutteita, päästöjä ympäristöön ja melurajojen ylittäviä räjähdyksiä. Ongelma on maanlaajuinen, myös Uudellamaalla on monia ympäristölle kyseenalaisia hankkeita. Näistä on alla muutama esimerkki.
Uudenmaan alueella useat louhimohankkeet tuovat laaja-alaisia haittavaikutuksia luonnolle. Esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavaan osoitettava pääkaupunkiseudun Viherkehä vaurioituisi louhoshankkeista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely) tiedossa vireillä oli maaliskuun lopussa kaikkiaan 12 maa-aineslain mukaista louhoshanketta. Louhosta esitetään muun muassa Helsingin Östersundomiin sekä Vantaalle, Espoon Högbergetiin, Sipooseen, Porvooseen ja Kirkkonummelle.
Uudenmaan kallioperästä lohkaistaan jo nyt vuosittain pois miljoonien kuutiometrien edestä kiviainesta. Esimerkiksi toissa vuonna irrotetulla kalliolla olisi täyttänyt eduskuntatalon kerran viikossa eli noin 52 kertaa vuodessa.
Vantaan Riipilään on pitkään haettu louhintalupaa avokivilouhokselle Köningstedtin vuorelle. Lemminkäinen Infra Oy:n ajama hanke sijaitsee arvokkaiden seudullisten viheryhteyksien ja niiden jatkuvuuden kannalta kriittisellä paikalla. Louhoksella on laaja asukkaiden vastustus, sillä historiallisia kyliä, luontokohteita, kulttuurimaisemia ja idyllistä seutua uhkaa valtava, kymmenien hehtaarien avokivilouhos. Vantaan ja Nurmijärven kuntiin vaikuttava hanke on lupavaiheessa.
Vuonna 2010 alueelta on löydetty mm. kirjojokikorennon levähdyspaikat sekä liito-oravia Riipilän vanhasta metsästä. Lisäksi asutus on aivan liian lähellä suunniteltua louhosta ja hanke pienentäisi toteutuessaan Lamminsuon luonnonsuojelualuetta.
Hankealue on osa pääkaupunkiseudun Viherkehää, ja se sijaitsee välittömästi kahden jylhän luonnonsuojelualueen välissä ja jopa suoraan yhden valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvan metsän päällä, liito-orava-alueella ja keskellä tärkeää laajempaa maakunnallista "Nuuksio-Espoo-Vestra-Syväoja-Lamminsuo-Riipilä-Palojoki-Keski-Uusimaa" -viherväylää. Hanke on ollut vireillä jo vuosia, ja alueen asukkaiden huoli ympäristön pilaantumisesta on suuri.
Myös Kirkkonummella pääkaupunkiseudun Viherkehä on uhattuna. Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta päätti kokouksessaan huhtikuussa 2016 myöntää luvat kolmelle louhimolle noin 40 hehtaarin alueella Kirkkonummen Vuohimäessä. Päätös ei ollut yksimielinen vaan syntyi äänestyksen jälkeen. Kirkkonummen ympäristöyhdistys katsoo tiedotteessaan, että lupapäätökset ovat lainvastaisia.
Kirkkonummen louhimoalueella sijaitsevaa maakunnallisesti tärkeää ekologista yhteyttä käyttävät useat lajit, kuten liito-oravat ja hirvieläimet. Siellä pesii rauhoitettuja ja uhanalaisia lintulajeja. Alue on luonnoltaan harvinaisen monimuotoinen ekologinen kokonaisuus, jossa on tärkeä ekologinen yhteys Porkkalanniemeltä Meiko-Lappträskin metsämantereelle. Siellä on arvokkaita luontotyyppejä, kuten tervaleppäkorpi ja pähkinäpensaslehto sekä valtakunnallisesti arvokas keidassuo. Stormossenin suokokonaisuus on todettu soidensuojelutyöryhmän ehdotuksessa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Se kytkeytyy suoraan Meikon-Lappträskin Natura-alueeseen. Oy Göran Hagelberg Ab:n hanke tulee niin lähelle suon laitaa, että se hyvin suurella todennäköisyydellä tuhoaa läheisestä metsä- ja kallioalueesta riippuvaisen korpilaiteen vesitalouden.
Louhimoiden sijainti asutuksen lähellä on vakava ongelma. Vuohimäessä Hagelbergin louhimoalueen lähin asukas on alle 200 m päässä, vaikka nykyinen asetus kieltää louhinnan alle 300 m etäisyydellä asutuksesta. Melu- pöly- ja tärinähaitat ulottuvat laajalle.
Siuntion Pikkalan kivilouhimo läntisellä Uudellamaalla on toiminnallaan häirinnyt asukkaita. Asukkaiden mukaan louhoksen melurajat ylittyvät jatkuvasti, hallinto-oikeus on todennut louhimon omavalvontana suorittamat melumittaukset lupamääräysten vastaisiksi ja asukkaiden talot kärsivät räjäytysvaurioista. Louhinta on tehty huolehtimatta maisemoinnista: louhintamäärät on louhoksen pohjoisreunassa ylitetty siten, ettei luvan mukainen maisemointi onnistu. Tarkoitus oli luiskata alkuperäinen kallio suhteessa 1:3 ilman pintamaita, jotta kallioluonnon maisema-arvoja olisi saatu edes vähän säilytetyksi. Mutta paikalle on louhittu jyrkkä seinämä. Asian vakavuutta lisää se, että kyseessä on valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kallioalue, jonka louhimiseen kuitenkin saatiin luvat pitkän oikeuskäsittelyn jälkeen.
Pikkalan louhimolla 1.3.2016 tehdyn katselmuksen perusteella Siuntion ympäristötarkastaja määräsi louhimon toiminnan toistaiseksi keskeytettäväksi luparikkomuksen takia. Louhimolla louhii Göran Hagelberg Oy, jolla on louhimoita myös Kirkkonummella.
Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi huhtikuussa 2016 Rudus Oy:n ympäristölupahakemuksen Joddbölen louhimolle, jossa haettiin maa-aines- ja ympäristölupaa kallion louhimiselle ja kiven murskaukselle. Kyseessä on nykyisen toiminnan laajennus 20 hehtaarista 40 hehtaariin. Inkoon Joddbölessä on kaivettu maa-aineksia jo vuodesta 1984, ja iso osa louhitusta kiviaineksesta päätyy vientiin. Monet asukkaat pelkäävät kivilouhinnan laajennuksen vaikutuksia luontoon, vesiin ja ihmisiin. Huoli on aiheellinen, sillä Rudus on selvittänyt toiminnan laajentamista jopa lähes 400 hehtaarin alueelle ja louhinnan moninkertaistamista. Pienellä kesäasukkaiden suosimalla paikkakunnalla toiminnalla olisi laaja vaikutus metsiin, kallioihin ja rantaan.
Louhoshankkeet ovat usein vuosien, jopa vuosikymmenien prosesseja, jotka etenevät osina. Kansalaisten ja luottamusmiesten on siksi vaikea saada kokonaiskuvaa lupatilanteesta.
Uudenmaan maakuntakaavaan on merkitty mahdollisia louhintapaikkoja, mutta kaavasta huolimatta louhimoja voi perustaa minne vain. Maa-aineslakia on muutettava paremmin ympäristöarvot huomioivaksi. On myös syytä selvittää, turvaako nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki sekä ympäristönsuojelulaki riittävästi arvokkaita ympäristö- ja maisemakokonaisuuksia, jottei arvokkaita luontokohteita sisältäville alueille olisi mahdollista perustaa avokivilouhosta. Asutusten lähellä käytettäviä räjähteitä on myös valvottava paremmin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Mitä hallitus tekee, jotta maa-aineslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä ympäristösuojelulaki turvaisivat paremmin luontoarvot siten, ettei arvokkaita ympäristö- ja maisemakokonaisuuksia tuhoavia avokivilouhoshankkeita olisi mahdollista perustaa?
Mitä hallitus tekee, jotta avokivilouhosten ympäristölupamääräyksiä voidaan paremmin valvoa ja sanktioida luparikkomuksia?
Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2016
Johanna Karimäki /vihr
