Kirjallinen kysymys: Cleantech-rahoituksen pitkäjänteisyys

Eduskunta-aloitteet • 19.02.2013

Eduskunnan puhemiehelle
 
Suomessa on pitkät perinteet energiatehokkuuden kehittämisessä. Luonnon olosuhteet, kylmä ilmasto, energiaintensiivinen teollisuus, kuten metsä- ja metalliteollisuus sekä korkea elintaso, ovat ajaneet Suomea innovoimaan ja kehittämään energiatehokkuutta. Meillä on vahva pohja puhtaan energian ja ympäristötekniikan eli cleantechin osaamiselle.

Maassamme on cleantech-osaamisklusteriohjelmia Lahdessa, Oulussa, Kuopiossa ja Uudellamaalla. Lahden Tiedeyrityspuisto on klusteri, joka on alueellinen kehittämiskeskus ja vastaa nyt 12 prosentista koko Suomen cleantech-liiketoiminnasta. Pääomasijoittajaverkosto on ollut mukana vuodesta 2007 lähtien. Suomen cleantech rahoituksesta noin 20 prosenttia tulee ko. rahaston kautta.

Suomi häviää Ruotsille innovaatioiden kaupallistamisvaiheessa. Meillä on hyviä aihioita paljon, mutta kaupallistamisessa on parantamisen varaa. Haasteena cleantechin ja biotekniikan kasvuyrittäjyydelle on etenkin pääoman saanti markkinoilta, koska voittojen odotusaika on pitkä.

Valtion takaus uuden teknologian käytettävyydelle täysmittakaavaisten demohankkeiden yhteydessä on keskeistä, sillä erittäin lupaavatkin puhtaan teknologian innovaatiot sisältävät markkinariskin pitkien kehittelyaikojen vuoksi. Rahoituksessa valtion puolelta kaivataan erityisesti pitkäjänteisyyttä, sillä cleantech-hankkeiden kehittämiseen, pilotointiin ja testaukseen voi kulua 5-10 vuotta.

Yritysten pitkän rahoituksen ja markkinoillepääsyn takaamiseksi olisi järkevää olla valtion teknologiatakuurahasto takaamaan teknologiaa, esimerkiksi Tekesin kautta tai Teollisuussijoitusrahaston kautta.

Tästä tullaan seuraavaan pulmaan: Teollisuussijoitus Oy:n nykyinen toimintaohje ei tue riittävää riskinottoa eikä pitkäjänteistä rahoitusta cleantech-alan kasvuyrittäjyydelle. Teollisuussijoitus lupaa yritykselle rahaa vasta, kun mukana on pääomasijoittaja. Biotalouspuolella ja cleantechissä tämän pitäisi olla toisin päin. Valtion rahoitus voisi toimia tällöin draiverina ja lupaavan teknologian takaajana. Teollisuussijoitusrahaston pitäisi nykyistä vahvemmin mennä mukaan kaupallistamisvaiheen cleantech-yritysten rahoitukseen. Lakia Teollisuussijoitusrahastosta pitäisi muuttaa tältä osin.

Se, että julkisille hankinnoille säädetään edellytys, että 1 % hankinnoista on oltava cleantechiä, on äärimmäisen hyvä tavoite. Rakentamisessa, liikenteessä, energian tuotannossa ja jätehuollossa voidaan näin merkittävästi edistää vihreää taloutta. Tavoite tarvitsee toteutuakseen kuitenkin erittäin pitkäjänteistä rahoitusta ja riskinottoa edellä kuvatun mukaisesti.

Julkisissa hankinnoissa erityisesti kunnat ja sen tuottamat palvelut on myös saatava mukaan, ja kuntien tulisi ostaa yrityksiltä innovaatioita pilotoitaviksi ja kehitettäviksi. Esimerkiksi Tanskassa demonstroidaan ja pilotoidaan kokonaisissa kaupungeissa cleantechiä. Tämä luo kotimarkkinat, jotka helpottavat myös maailmanvalloitusta.

Vaikka yksittäiset hankkeet sisältävät suuriakin markkinariskejä, cleantech on alana äärimmäisen lupaava. Globaalien markkinoiden kasvu arvioidaan valtavaksi ympäristöliiketoiminnan eri osa-alueilla. Puhtaan teknologian markkinadraiverina ovat maailman megatrendit: ilmastonmuutos, väestönkasvu ja kehittyvien maiden kohoava elintaso. Myös kaupungistuminen lisää luonnonvarojen kulutusta. Maapallon kestokyky asettaa resurssien kuluttamiselle rajat. Tämä ajaa kohti energia-, resurssi- ja materiaalitehokkuutta, ja fossiilisia poltto- ja raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla. Tässä prosessissa syntyy Sir Nicholas Sternin mukaan voittajia ja häviäjiä. Suomella on kaikki edellytykset kuulua voittajiin, mutta se vaatii vahvaa ympäristölainsäädäntöä tiukkoine kriteereineen ja satsausta puhtaan teknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrittäjyyteen.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus takaa cleantech-alan kasvuyritysten rahoituksen pitkäjänteisyyden?
Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2013

Johanna Karimäki /vihr

 

Kysymys ja ministerin vastaus eduskunnan sivuilla.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com