Kirjallinen kysymys: Eläinsuojelulainsäädännön tehostaminen
Eduskunta-aloitteet • 04.10.2007
Eduskunnan puhemiehelle
Eläinsuojelujärjestöt ovat viime viikkoina nostaneet julkisuudessa esiin vuodelta 1996 peräisin olevaan eläinsuojelulainsäädäntöömme liittyviä epäkohtia. Huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, että eläinsuojelulakiin liitetyt odotukset eläintensuojelun tasosta sekä eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta eivät toteudu.
Määrätessään rangaistuksia eläinsuojelulainsäädännön rikkomisesta tuomioistuimet käyttävät usein rangaistusasteikon lievintä osaa, ja lievän eläinsuojelurikkomuksen ja eläinsuojelurikkomuksen keskimääräinen rangaistus onkin vain noin 20 päiväsakkoa ja eläinsuojelurikoksen keskimääräinen rangaistus on vain noin 40 päiväsakkoa. Törkeitäkin eläinsuojelurikkomuksia käsitellään Suomessa tavallisina eläinsuojelurikoksina. Eläinsuojelurikoksista annetut tuomiot koetaankin Suomessa yleisesti liian mataliksi.
Suomessa tulisikin aloittaa lainvalmistelu eläinsuojelulainsäädännön muuttamiseksi siten, että myös rikoslakiin lisättäisiin törkeä eläinsuojelurikos. Myös eläintenpitokielto olisi saatava aiempaa selkeämmäksi osaksi sitä keinovalikoimaa, joka on tarkoitettu suojaamaan eläimiä sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat toiminnallaan osoittaneet kykenemättömyyteensä vastuulliseen eläintenpitoon. Eläintenpitokieltoja myönnetään Suomessa liian vähän, ja niiden kestot ovat liian lyhyitä. Suomessa ei myöskään juuri turvauduta eläinten huostaanottoihin. Kaikki nämä olisivat tehokkaita keinoja kitkeä eläinrääkkäystapauksia ja siten vähentää eläinten turhia, ihmisistä johtuvia kärsimyksiä.
Suomessa on myös riittämätön määrä eläinsuojeluvalvojia. Eläinsuojelunäkökohtia ei oteta huomioon riittävän hyvin eläinlääkäreiden ja eläinasioiden kanssa tekemisissä olevien kunnallisten virkamiesten koulutuksessa, mikä auttaisi omalta osaltaan valvomaan eläinsuojelulain toteutumista. Suomesta puuttuu myös eläinasiavaltuutetun virka, jonka tehtävänä olisi turvata eläinten hyvinvoinnin toteutuminen yleisellä hallinnon ja lainsäädännön tasolla. Käytännössä näiden ongelmien ratkaisu vaatisi lisäresurssien ohjaamista eläinsuojeluvalvojien ja muiden eläinten hyvinvoinnista vastuussa olevien työntekijöiden palkkaamiseen ja koulutukseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläinsuojelulainsäädännön tehostamiseksi ja perusteluissa mainittujen epäkohtien korjaamiseksi?
Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2007
Johanna Karimäki /vihr
