Kirjallinen kysymys: Espoon Suomenojan lintukosteikon suojelun turvaaminen

Eduskunta-aloitteet • 21.12.2011

Eduskunnan puhemiehelle

Suomenojan tärkeä lintualue (Finno) on pääkaupunkiseudun parhaita lintupaikkoja. Alue oli hieno kosteikko jo muinoin, mutta nykyinen kohde altaan kera syntyi, kun Finnoonlahti (Finnoo) padottiin 1960-luvulla läheisen jätevedenpuhdistamon käyttöön. Nykyään paikka on suosittu linturetkikohde, jossa elää monipuolinen kosteikkolinnusto. Espoon kaupungin suunnitelmat alueelle tulevasta asuinrakentamisesta ja muusta maankäytöstä, kuten Suomenlahdentien jatkaminen alueen halki, kuitenkin uhkaavat lintukeitaan tulevaisuutta.

Finnon jätevesiallas on maamme varmimpia paikkoja nähdä pesimälajistomme harvinaisuuksista liejukana ja harmaasorsa. Keväisin ja syksyisin monet vesilinnut ja kahlaajat levähtävät altaalla sekä viereisellä hevoslaitumella, ja kesällä puolestaan voi tarkkailla sorsapoikueita. Finno oli 1950-luvulla pääkaupunkiseudun lintuharrastajien läntisintä retkeilyaluetta. Vuonna 1963 merenlahdesta erotettiin maavallein ja paalutuksin vedenpitävä jäteveden saostusallas. Ravinteikkaan lietteen ansiosta allas rehevöityi ja muutamassa vuodessa lahdelle asettui aiempaa runsaampi vesilintulajisto. Kuten nykyäänkin, altaalle saapui oman pesivän lajiston lisäksi lähiympäristön sorsapoikueita ruokailemaan.

Altaan täyttö lopetettiin 1980-luvulla, jolloin jäljelle jäi 17 hehtaarin vesialue. Espoon sähkön (nyk. Fortum) voimalaitos valmistui allasalueen eteläpuolelle vuonna 1977, ja altaan poikki johdettiin voimalinja. Altaan itä- ja eteläreunoille rakennettiin lintutornit ja penkereelle tehtiin allasta kiertävä luontopolku.

Alueen linnustoarvot ovat merkittävät. Finnolla on tavattu kaikkiaan 251 lintulajia. Finnon pesimälinnuston muutoksia ovat selvittäneet Lammi & Routasuo (2001). Eniten on runsastunut naurulokki, joka vielä 1960-luvulla oli epäsäännöllinen pesijä. Vesilinnuista ovat runsastuneet selvimmin mustakurkku-uikku, telkkä ja nokikana. Eteläiset tulokkaat kyhmyjoutsen, harmaasorsa ja liejukana ovat myöskin kotiutuneet.

Uhanalaisen liejukanan ja naurulokin pesimäpaikkana Finno on valtakunnallisestikin tärkeä.

Pesimälinnuston selvityksessä vuodelta 2000 havaittiin 36 pesivää lajia. Suurin osa näistä oli naurulokkeja. Lahden 12 pesivästä vesilintulajista runsain oli nokikana (42 paria) ja toiseksi runsain mustakurkku-uikku (11 paria). Vähälukuisia pesijöitä olivat sorsalinnuista mm. harmaasorsa (4 paria), heinätavi ja lapasorsa (2 paria kumpaakin). Kahlaajista alueella pesivät taivaanvuohi, pikkutylli ja rantasipi. Liejukanoja löytyi seitsemän paria ja ainoa luhtahuittireviiri sijaitsi altaan koillispuolella ruokoluhdalla.

Ruokokerttunen oli naurulokin jälkeen toiseksi runsain pesimälintu - varpuslinnuista toiseksi runsain oli puolestaan rytikerttunen. Muita kerttusia oli niukasti: kaksi laulavaa rastaskerttusta, kaksi luhtakerttusta ja yksi viitakerttunen. Pajusirkkureviirejä laskettiin 12. Yksi Finnon harvinaisuuksista on lammikon ainoa uposkasvi, hentokarvalehti, jota Finnon lisäksi tunnetaan Suomessa vain yhdestä kasvupaikasta Ahvenanmaalla. Syksyisin altaalle kerääntyy runsain määrin ruokailevia vesilintuja ja muuttomatkalla pysähtyviä pääskyjä sekä kahlaajia.

Vuosikymmenten aikana alueella on ollut lukuisia maankäytön suunnitelmia. 1970-luvulla suunniteltiin jopa altaan peittämistä. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2007 asemakaavan, joka laajensi huomattavasti venesatamaa ja osittain myös peitti lintupoikueitten kulkureittiä lahdelta avomerelle. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi kaavan vuonna 2009, koska linnustoarvoja ei oltu riittävästi huomioitu.

Sittemmin Espoon kaupunki on päättänyt siirtää puhdistamon Kehä III:n pohjoispuolelle Blominmäkeen. Tämä tekee tilaa alueen rakentamiselle. Rakentamissuunnitelmat ovat suuret. Tiivistä kaupunkirakentamista, tornitaloja, venesataman siirto saarille ja nykyisen sataman täyttö asuntojen rakentamista varten. Visiot sisältävät myös kanavia ja altaiden säilyttämisen ja erityisen luontokeskuksen rakentamisen.

Espoon Finnoon osayleiskaavaluonnoksessa todetaan, että "Finnoon alueen kehittämistavoitteena on hiilineutraali metron käyttöön perustuva maisemallisesti erottuva korkeiden kerrostalojen kaupunginosa, jolla on omaleimainen merellinen identiteetti osana pääkaupunkiseutua. Kehittämisessä keskeinen lähtökohta on raideliikenteen ja aseman mahdollistama ja myös edellyttämä yhdyskuntarakennetta eheyttävä rakentaminen." Luonnoksessa varaudutaan 14 800 uuteen asukkaaseen ja 6 200 työpaikkaan.

Luonnoksessa mahdollistetaan mm. laajoja merentäyttöjä ja läheisen Ryssjeholmenin saaren asuinrakentaminen. Ympäristöjärjestöt pelkäävät asukasmäärien ja rakentamisen olevan ylimitoitettua, että linnustolla olisi parhaat edellytykset selviytyä. Espoon ympäristölautakunnan teettämän selvityksen mukaan linnuston pesimä-alue on laaja mm. altaan pohjoispuolella, ja suojelussa huomioitava puskurivyöhyke altaan ympärillä on siten hyvin laaja. Ei siis riitä, että pelkkä vesialue suojellaan. Alue tulisi saada luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi, mutta toistaiseksi kaupunki on luvannut suojelua vain asemakaavalla. Lisäksi koko prosessi on vielä kesken, joten suojelun status ja suojelualueen laajuus on epävarmaa. Hyvä kysymys on, miten suunniteltu voimakas uusi asutus voi elää sopusoinnussa esimerkiksi 3700 naurulokkiparin kanssa. Naurulokit taas ovat tärkeä osa alueen ekosysteemiä. Suuri lokkiparvi suojelee harvinaisten lintujen pesintää pikkupedoilta.

Espoon kaupungin kaavoittajat ovat luvanneet huomioida linnuston suunnittelussa, mutta massiiviset suunnitelmat huolettavat silti asukkaita ja ympäristöjärjestöjä. Tringa ry on lukuisia kertoja esittänyt, että alue voitaisiin nimetä SPA-alueeksi (Special Protection Areas) eli Euroopan yhteisöjen komissiolle lintudirektiivissä tarkoitetuksi erityiseksi suojelualueeksi. Alueen linnustollinen arvo on kiistaton, minkä ovat todistaneet mm. hallinto-oikeuden päätökset.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on esittänyt 8.11.2011 ympäristöministeriölle, että se lisäisi Espoon Suomenojan kansainvälisesti tärkeiden lintuvesien Ramsar-luetteloon. Yhdistys perustelee asiaa sillä, että Espoon Suomenojan altaan linnustoarvot ovat maamme huippua ja Suomenojan linnuilla on myös suuri ympäristökasvatuksellinen merkitys pääkaupunkiseudulla. Sen penkoilta ja lintutorneilta pääsee katsomaan lintupaljoutta poikkeuksellisen läheltä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä ministeriö tekee Espoon Suomenojan alueen linnuston suojelun turvaamiseksi ja
voisiko ministeriö esittää Suomenojan aluetta SPA-alueeksi?

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011

Johanna Karimäki /vihr
Pertti Salolainen /kok
Christina Gestrin /r

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com