Kirjallinen kysymys: Esteetön rakentaminen

Eduskunta-aloitteet • 11.03.2016

Eduskunnan puhemiehelle

Esteetön ympäristö, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat monelle itsestään selviä asioita, mutta päivittäisiä haasteita vammaiselle. Siksi esteettömyys on olennainen osa tasa-arvoista ja turvallista yhteiskuntaa. Esteettömyys helpottaa kaikenikäisten itsenäistä suoriutumista ja osallistumista yhteiskunnan elämään. Esteettömyydestä hyötyvät monet käyttäjät, vammaiset, ikääntyneet rollaattoreilla ja muilla apuvälineillä liikkuvat, jopa lastenvaunujen kanssa liikkuvat pienten lasten vanhemmat.

Esteettömyyssäännökset eivät ole turhia, sillä vain noin kymmenen prosenttia Suomen asuntokannasta on sellaisia, joissa pystyy liikkumaan pyörätuolilla. Väestö ikääntyy ja ihmisten on pystyttävä asumaan kotona, joten esteettömiä asuntoja tarvitaan yhä enemmän. Hyvä suunnittelu turvaa sen, ettei esteettömyydestä huolehtiminen tule kalliiksi. On huomattavasti edullisempaa ottaa esteettömyystarpeet huomioon ja varhaisessa vaiheessa, kaavoituksessa ja rakentamisen suunnittelussa kuin tehdä tarvittavia mukautuksia jälkikäteen. Näitä kysymyksiä on ansiokkaasti käsitelty ympäristöministeriön yliarkkitehdin Erja Väyrysen selvityksissä.

Kaupunkisuunnittelussa sekä kuntien palvelujen suunnittelussa on yhä tärkeämpää huomioida erilaiset käyttäjäryhmät esimerkiksi osallistavalla suunnittelulla. Vammaisten henkilöiden osalta esteettömyys on laaja käsite ja sisältää liikuntarajoitteisten, sekä näkö- ja kuulovammaisten tarpeet. Esimerkiksi kuulovammaisia auttavat palvelusilmukat (induktiosilmukat) vahvistavat ääntä ja poistavat hälyä, näkövammaisten liikkumista helpottavat katuun tai lattiaan laitetut kulkureittejä osoittavat merkit ja liikuntarajoitteiset tarvitsevat luiskia päästäkseen portaiden ohi ja riittävästi tilaa pyörätuolilla liikkumiseen ja kääntymiseen. Nämä ovat asioita, joihin vaikutetaan jo suunnitteluvaiheessa.

Esteettömyyden huomioiminen tulisi olla vahvasti mukana kaikessa rakennusalan koulutuksessa, arkkitehtikoulutuksessa, sosiaalipalvelukoulutuksessa kuin kaupallisellakin alalla. Erityisesti arkkitehtikoulutuksessa on välttämätöntä, että esteettömyydestä olisi pakollinen kurssi ja mahdollisuus valita myös syventäviä opintoja.

Jotta voimassa olevia esteettömyysmääräyksiä aidosti noudatetaan muun muassa rakennusalalla, tulee rakennusvalvonnassa olla parempi valvonta, mutta ennen kaikkea keinot puuttua säännösten noudattamatta jättämiseen. Työmaavalvonnassa ei ole riittävästi puututtu esteettömyysmääräysten noudattamiseen.
Hallitusohjelmassa on monia mainintoja esteettömyydestä ja siinä puhutaan muun muassa rakentamisen esteettömyysvaatimusten lieventämisestä. Asuntokanta uudistuu hitaasti, joten esteettömyysmääräyksistä on välttämätöntä huolehtia tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata esteettömän rakentamisen ja mitä hallitus tekee, jotta esteettömän rakentamisen määräykset otetaan paremmin huomion rakennusvalvonnassa?

Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2016

Johanna Karimäki /vihr

Sari Essayah /kd

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd

Satu Taavitsainen /sd

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com