Kirjallinen kysymys: Itämeren ravinnepäästöjen vähentäminen Suomenlahdella

Eduskunta-aloitteet • 04.10.2013

Eduskunnan puhemiehelle
 
Itämeressä on rikkivedyn valtaamia hapettomia syvänteitä, joista elämä on hävinnyt kokonaan. Huolestuttavaa on, että näiden hapettomien aavikoiden laajuus on kasvanut nopeasti ja hapettomia alueita löytyy yhä lähempänä rannikkoa mm. Hangon, Tammisaaren, Sipoon ja Porvoon edustoilta. Huomattava osa Uudenmaan saariston vesistä on elinkelvotonta kaloille ja pohjaeläimille. Uudenmaan jokien ravinnekuorma on lisääntynyt, sillä erityisesti maatalouden päästöt ovat liian suuria.

Uutta toivoa antaa se, että Itämeren uusi Helcomissa sovittu päästövähennystavoite vaatii fosfori- ja typpikuormituksen puolittamista Suomenlahdella vuoteen 2021 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan tilakohtaisten täsmätoimien jatkamista.

Saaristovesien ongelmat ovat pitkään olleet esillä Varsinais-Suomessa, jossa ravinnepäästöjä vähentäneet Teho- ja Teho Plus -hankkeet ovat auttaneet tilannetta. Myös Uudellamaalla on oma hanke, jossa haetaan täsmätoimenpitein maatalouden valumien vähentämistä yhteistyössä maataloustuottajien kanssa. Uudenmaan Ravinteet hallintaan -hanke (Raha) on käynnissä vuosina 2009-2014. Tämä on ehdottomasti hyvä ja tarpeellinen hanke. Sen resurssit ovat tosin vain murto-osan Varsinais-Suomen Teho-hankkeesta, joten Raha-hanketta pitää laajentaa. Hankkeessa on mm. selvitetty alus- ja kerääjäkasvien käyttöä ravinteiden sitojina ja maan kuohkeuttajina. Kesällä 2012 Raha-hankkeen puitteissa on ollut eri puolilla Uuttamaata 20 havaintokoetta. Kiinnostus Uudenmaan ELY-keskuksen alueen Raha-hankkeeseen on suurta: yhä suurempi joukko viljelijöitä haluaisi mukaan hankkeeseen, jossa haetaan ratkaisuja Uudenmaan alueen haasteisiin maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Hankkeen tavoitteena on selvitys nykyisen ympäristötukijärjestelmän toimenpiteiden tehostamisesta, ympäristönsuojelutoimenpiteitä koskevista kehittämistarpeista sekä uusien vesiensuojelukeinojen kokeilusta ja käyttömahdollisuuksista.

Tilakohtaisia mahdollisia toimenpiteitä valumien vähentämiseksi on paljon. Oleellista on mm. riittävän leveät suojakaistat, joille voidaan vaikka istuttaa puukujia tai käyttää lampaita laiduntamassa, kuten ympäristöystävällisenä palkitulla Laineen tilalla Halikossa on tehty. Ravinteiden kierrättämiseen tarvitaan tehokkaita lannankäsittelymenetelmiä, kuten maatilakohtaisia biokaasulaitoksia. Myös erilaisilla viljelymenetelmillä ja tekniikoilla on vaikutusta, kuten Raha-hankkeen yhteydessä on selvinnyt. Ympäristöä vähemmän kuormittavat ratkaisut on tehtävä tilakohtaisesti, joten ympäristöneuvonnan tarve jatkossakin on suuri.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee Helcom-tavoitteen saavuttamiseksi Suomenlahdella ja
aikooko hallitus laajentaa Uudenmaan ravinteet hallintaan (Raha) -hanketta maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi?

Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2013

Johanna Karimäki /vihr

 

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com