Kirjallinen kysymys Itämeren ravinnepäästöjen vähentämisestä

Eduskunta-aloitteet • 20.07.2018

Eduskunnan puhemiehelle

Itämeren luonto ja sen monimuotoisuus ovat uhattuja. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Myrkylliset sinilevälautat ovat jo kaikille tuttu merkki Itämeren rehevöitymisen vaikutuksista. Suomenlahden sinilevätilanne on nyt vuosikymmenen vakavin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan. Valtavat levämassalautat ovat vallanneet Etelä-Suomen rannikon ja Saaristomeren. Asiantuntijat arvioivat levätilanteen pysyvän huonona useita vuosia, mikäli päästöjä ei saada leikattua ja ilmastonmuutos etenee. Itämeren pohjasta vapautuu sinne kerääntyneitä ravinteita, ja tämä sisäinen kuormitus rasittaa merta vielä pitkään. Ulkoinen ravinnekuormitus eli päästöt Itämereen on aivan välttämätöntä saada pienennetyksi. Arvioiden mukaan Itämeren puhdistuminen vie vuosikymmeniä, mutta päästövähennyksissä ei ole varaa tinkiä.

Itämeren ongelmat voidaan ratkaista vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Suomi aloittaa heinäkuussa Itämeren suojelukomission puheenjohtajana ja vastaa Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivityksestä. Ohjelman kunnianhimoisuudesta ei ole varaa tinkiä. Suomen on otettava johtajuus Itämeren pelastamiseksi.

Itämeri on ainutlaatuinen muihin maailman meriin verrattuna. Itämeri on poikkeuksellisen matala sisämeri, jolla on vain kapea yhteys valtameriin. Pienestä koostaan huolimatta se on maapallon toiseksi suurin murtovesiallas, jossa makea vesi ja suolainen vesi sekoittuvat ja luovat ainutlaatuisen ekosysteemin.

Maatalous on Suomessa merkittävin ihmisen aiheuttaman ylimääräisen ravinnekuormituksen lähde. Vajaat kaksi kolmasosaa Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta. Maatalouden ravinnekuormitusta ei ole ratkaisevasti onnistuttu vähentämään. Tarvitsemme tehokkaita vesiensuojelutoimia maatalouteen.

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on uudistettava. Kunkin Itämeren valuma-alueen valtion typen ja fosforin päästöille pitää asettaa sitovat enimmäismäärärajat. Maatalouden tukitoimet tulee sitoa käytäntöihin, jotka todistetusti vähentävät ravinnekuormitusta. Tukea tulee myöntää ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille. Esimerkiksi peltojen kipsikäsittelystä on saatu lupaavia tuloksia.

Jokainen voi itsekin pienentää omaa Itämerijalanjälkeään. Lihan syönnin vähentäminen auttaa sekä ilmastoa että Itämerta. Edistetään proteiinipitoisten kasvisten tuotantoa ja kasvisruoan kulutusta. Näin voidaan pienentää lautasella olevan ruoan aiheuttamaa ravinnekuormitusta.

Laadukas meriympäristöön liittyvä tutkimus antaa tietoa Itämeren tilasta. Luotettava tietopohja on perusedellytys kansainvälisten meriensuojelusopimusten tavoitteiden seurannassa ja meren tilan kohentamisessa. Itämeren tutkimusta ja seurantaa on lisättävä ja tutkimuskaluston toimintaedellytyksiä on parannettava.

Itämerien tutkimuksen lippulaiva, merentutkimusalus Aranda, on vastikään remontoitu huippumoderniksi. Samaan aikaan kuitenkin tutkimuslaitosten rahoitusta on leikattu niin, ettei Suomella ole varaa käyttää alusta. Nostetaan Itämeri-tutkimuksen rahoitusta.

Monet Itämerta uhkaavat haasteet, kuten ilmastonmuutoksen vaikutus meriekosysteemiin ja merten roskaantuminen, vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Sen lisäksi, että Suomi kantaa oman vastuunsa, tulee Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja meriosaamisen vientiä edistää.

Suomi toimii vuosina 2018—2020 HELCOM:n puheenjohtajamaana ja vastaa Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivityksestä. Ohjelman kunnianhimoisuudesta ei ole varaa tinkiä. Maatalouden päästöt ja yhdyskuntien jätevesipäästöt on saatava kuriin niin meillä kuin maailmallakin. Merten roskaantuminen, meriluonnon suojelu sekä ilmastonmuutoksen ja merten happamoitumisen torjunta kaipaavat kipeästi auttavia toimenpiteitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee maatalouden ympäristötukijärjestelmän uudistamiseksi ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi Itämereen,

mitä hallitus tekee lihan kulutuksen vähentämiseksi ja kasvisruoan käytön edistämiseksi,

kuinka hallitus toimii, jotta jätevesipäästöt Itämereen vähenevät ja maatalouden ravinnekuormitus pienenee niin meillä kuin kansainvälisestikin ja

mitä hallitus tekee Itämeren tutkimuksen turvaamiseksi?

Helsingissä 20.7.2018

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com