Kirjallinen kysymys: Kaivoslupien jäädyttäminen lainsäädännön uudistamisen ajaksi
Eduskunta-aloitteet • 18.01.2013
Kaivoslupien myöntämisen kanssa ei kannata kiirehtiä, sillä kaivoksia koskeva lainsäädäntömme pitää ensin uudistaa. Mineraalit kyllä pysyvät maassa ja niiden arvo ja kysyntä kasvavat tulevaisuudessa. Keskeisiä asioita ovat kaivosteollisuuden ympäristöhaittojen ja -riskien minimointi sekä kaivosteollisuudesta saatavan hyödyn vahvistaminen kotimaahan.
Nyt harmitellaan sitä, että ulkomaiset kaivosyhtiöt voivat viedä voitot meidän maaperästämme louhittavista malmeista. Vanha kaivoslaki sopi tilanteeseen, joka Suomessa oli silloin, kun valtion kaivosyhtiö Outokumpu oli ainoa aktiivinen toimija. Mutta jo 1990-luvulla olisi pitänyt herätä todellisuuteen. Jo silloin vallattiin maita ja mantujamme ja asiasta keskusteltiin. Vasta nyt, kun maailman metallivarat hupenevat ja uudet kaivostekniikat kehittyvät, maaperämme malmivarojen hyödyntäminen kiihtyy. Asian korjaaminen vaatii vähintään kaivosveron käyttöönottoa, louhintamaksua, jonka voisi rahastoida Norjan öljyrahaston mallin mukaisesti. Rahat käytettäisiin kaivosaluekuntien ja valtion hyväksi kompensaation saamiseksi kaivostoiminnan haitoista. On myös selvitettävä kaikki vaihtoehdot kaivosmineraalien kansallistamiseksi. Iso ongelma on se, että valtauksia on jo tehty vuosien ajan massiivisesti ulkomaisille yrityksille. Eli lakimme on vuosikymmenet sallinut sen, että kuka vain voi etsiä mineraaleja ja vallata alueita kaivostoimintatarkoitukseen. Ainoastaan maanomistajalle on maksettava hyvin pieni korvaus kaivostoiminnasta, mutta esimerkiksi valtiolle ei mitään.
Kun viime eduskuntakaudella uudistettiin kaivoslakia, keskustelussa oli vahvasti kuntien veto-oikeus uraanikaivoksiin ja puhetta oli Lemmenjoen koneellisen kullanhuuhdonnan lopettamisesta luontoarvojen säilyttämiseksi. Myös vaade maaston ennallistamisesta kaivostoiminnan jälkeen lisättiin lakiin. Näihin saatiinkin parannusta, ja veto-oikeutta kaivoksen kieltämiseen on onnistuneesti käytetty Pohjois-Karjalan Kontiolahdella, joka halusi suojella pohjavesivarantojaan.
Viime vuonna Talvivaaran kaivoksen vakavat puutteet ja ympäristön pilaaminen jätevesi- ja raskasmetallipäästöillä muistuttivat, kuinka suuri tarve on uusia kaivostoimintaa sääteleviä lakeja ja ympäristölupaprosesseja sekä lisätä valvovien viranomaisten resursseja.
Ympäristöministeri Niinistö on tiukentamassa ympäristönsuojelulakia, jotta voidaan tiukemmin puuttua kaivosten päästöihin. Ympäristönsuojelulain uudistuksella halutaan lupasäätely ajan tasalle. Kaivostoiminnan ei pitäisi jatkua, jos yhtiöt ylittävät ympäristöluvissa ilmoitetut päästörajat. Uudistuksilla on kiire, ja senkin vuoksi olisi perusteltua jäädyttää toistaiseksi kaikki kaivoslupien myöntämiset, kunnes lainsäädäntö on saatu kestävämmälle tasolle.Nykyisten kaivovaltausten kartta osoittaa, että koko Suomessa, erityisesti Lapissa ja Itä-Suomessa, on valtava määrä kaivosvaltauksia ja kaivossuunnitelmia. Kyse on tuhansista valtauksista, joiden nopea ja holtiton hyödyntäminen voi merkitä suuria ympäristöhaittoja. Kaivosten nähdään lisäävän työllisyyttä alueilla, joilla teollisuuden rakennemuutos on vienyt työpaikkoja. Silti lupia ei tulisi myöntää harkitsemattomasti puutteellisen lainsäädännön aikana eikä viranomaisten valvontaresurssien ollessa riittämättömät. On otettava huomioon myös muut elinkeinot, kuten matkailu ja porotalous. Maaperän mineraalien hyödyntämisestä kotimaahan jäävä hyöty on selvitettävä ja muutettava lainsäädäntöä ja verotusta, jotta tuottoja ympäristöä muuttavasta toiminnasta jäisi enemmän kotimaahan. Nykylainsäädännöllä riski siitä, että Suomen mineraalivarat menevät halvalla ulkomaisille ylikansallisille yhtiöille, on suuri.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus tekee kaivoslupien jäädyttämiseksi, kunnes
kaivostoimintaa koskeva lainsäädäntö ja ympäristölainsäädäntö on saatu
uudistettua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi,
mitä hallitus tekee, jotta valtio saa suuremman hyödyn maaperämme
mineraalien hyödyntämisestä ja
mitä toimenpiteitä kaivannaisten, kuten mineraalivarojen,
kansallistaminen vaatii?
Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2013
Johanna Karimäki /vihr
Kysymys ja ministerin vastaus eduskunnan sivuilla.
