Kirjallinen kysymys Kelan toiminnasta ja kilpailutuksista

Eduskunta-aloitteet • 14.01.2019

Eduskunnan puhemiehelle

Kansaneläkelaitos (Kela) on valtion laitos, jonka tehtävä on turvata väestön perustoimeentuloa, edistää terveyttä ja tukea itsenäistä selviytymistä eri elämäntilanteissa. Kelan vastuulla ovat esimerkiksi kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, kuntoutusraha, erilaiset kuntoutuspalvelut, äitiysavustus, lapsilisä, elatustuki, vanhempainpäiväraha, lastenhoidon tuet, opintotuki, lääkekorvaukset, sairaanhoitokorvaukset, sairauspäiväraha, sotilasavustus, peruspäiväraha, työmarkkinatuki, vammaistuki ja yleinen asumistuki. Vuoden 2017 alussa toimeentulotuen perusosan maksatus siirtyi kunnilta Kelalle. Tämän siirtymävaiheen heikko toteutus tuotti monelle vähävaraiselle ihmiselle kohtuutonta haittaa, kun toimeentulotuen maksatukset viivästyivät. Kelan toiminta myöhemminkin, varsinkin sen järjestämät kilpailutukset, ovat heikentäneet palveluja ja niiden saatavuutta.

Useat järjestöt ovat seuranneet huolestuneina Kelan kilpailutuksia kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista. Vuonna 2018 käynnistyneen sopimuskauden palveluntarjoajiksi hyväksyttiin 120 tulkkauspalveluyritystä, joissa työskentelee 450 viittomakielen tulkkia, 160 puhevammaisten tulkkia ja 40 kirjoitustulkkia. Hankittu tulkkauksen resurssi oli huomattavan pienempi verrattuna aiempaan tilanteeseen, mikä herätti tulkkauspalveluita käyttävissä asiakkaissa syvän huolen palvelun riittävyydestä ja sen laadusta. Iso huoli heräsi myös koulutettujen, ammattitaitoisten tulkkien jäämisestä työttömiksi. Varmuutta ei ole siitä, onko tilanteeseen saatu korjausta ja tulkkauksen sopimusehtoja parannettu riittävästi palvelujen tason turvaamiseksi.

Monelle kuulo- ja puhevammaiselle henkilölle tulkkauspalvelut ovat välttämättömiä arjessa selviytymiseen. Miten päästä harrastuksiin, töihin ja osalliseksi eri tapahtumiin, jollei tulkkaus järjesty? Hätä on suuri, kun Kela on tiukentanut entisestään tulkkauspalvelujen saatavuutta. Hallituksen on turvattava ihmisille heidän perusoikeutensa, ja Kelan toimintaan on voitava puuttua.

Kilpailutuksen kohtuuttomat ja epätarkoituksenmukaiset sopimusehdot vaarantavat merkittävästi vammaisten henkilöiden kykyä ja mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yksilöinä yhteiskunnassa.

Kesällä 2018 poliitikot saivat lukuisia viestejä hätääntyneiltä ihmisiltä, jotka eivät ole saaneet ajoissa Kela-kyytiä hoitoon. Syy tähän oli heinäkuussa käyttöönotettu uusi järjestelmä, jonka taustalla on liikennepalvelulain uudistus ja sairausvakuutuslain muutos. Ilmeni vakavia puutteita Kelan korvaamissa terveydenhuollon matkoissa koko Suomessa. Esimerkiksi Uudenmaan alueelta tulleiden asukkaiden viestien mukaan järjestelyihin varattujen autojen määrä ei riitä alkuunkaan tarpeeseen. Pyörätuolilla liikkuvat tarvitsevat invataksia ja siihen asianmukaista kalustoa. Välillä Kela-kuljetukset sairaaloihin ovat peruuntuneet tai niitä on saanut odottaa useita tunteja. Tämä on hyvin vaarallista esimerkiksi syöpä- tai dialyysipotilaille. Kelan korvaamat matkat ovat välttämättömiä terveydenhoidon matkoja. Uudistus on vaarantanut myös vanhusten ja vammaisten hoitoon pääsyn. Hallituksen olisi tullut puuttua tilanteeseen ohjeistuksella tai ryhtymällä lainsäädäntömuutoksiin.

Kuitenkin vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni (KK 304/2018 vp) sosiaali- ja terveysministeri Mattila ei nähnyt syitä ryhtyä vaikuttaviin korjaustoimiin, vaan vastauksessa todetaan: "Sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan toiminnan kehittymistä edelleen tarkasti. Tämän hetkinen arvio on, että tilausvälityskeskusten toiminta on saatavissa asianmukaiseksi ja autojen määrä riittäväksi tilausvälityskeskusten omien toimenpiteiden ja mahdollisten Kansaneläkelaitoksen tilausvälityskeskuksiin kohdistamien sopimusseuraamusten avulla. Kansaneläkelaitoksen tilausvälityskeskusten kanssa solmimien sopimusten sopimuskausi on voimassa vuoden 2021 loppuun. Lisäksi osapuolten on mahdollista neuvotella optiovuosista."

Hallituksen tulee turvata ihmisten perustuslaillinen oikeus hoitoon pääsyyn. Valitettavasti monet Kela-kyytejä käyttäneet asiakkaat ja vammaisjärjestöt ovat edelleen lähestyneet päättäjiä ja kertoneet puutteista palveluissa. Todettakoon se, että useiden arvioiden mukaan ongelma on juuri Kelan käyttämissä kilpailutusvaateissa ja -menettelyissä, jotka eivät tarjoa kuljetusyrittäjille mahdollisuuksia toimia.

Taksiliitto ja Invalidiliitto toteuttivat 1.-12.11.2018 yhteisen kyselyn Kela-korvattavien taksimatkojen toimivuudesta. Jo aiemmin syksyllä Invalidiliitto toteutti jäsenkyselyn liikennepalvelulain voimaantulon vaikutuksista Kela-, vammaispalvelu- ja kuluttaja-asemassa oleviin matkoihin.

Molempien kyselyiden vastaukset ovat samansuuntaisia, mikä vahvistaa näkemystä jatkokehittämisen tarpeista. Kyselyn perusteella välityskeskusten toimintaa voitaisiin kehittää esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa ja lisäämällä välittäjien paikallistuntemusta.

Myös Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) on tehnyt syksyn 2018 aikana erityisryhmiä koskevan kyselyn uudistuksen vaikutuksista. Kaikissa kyselyissä korostuivat saatavuusongelmat ja pitkät odotusajat välityskeskuksiin ja lisäksi myös turvallisuuspuutteet.

Matkojen toimintavarmuuden osalta tuli esiin, etteivät matkat aina toteudu. Taksiliiton ja Invalidiliiton saamissa vastauksissa oltiin yhtä mieltä siitä, että auton ja välityskeskuksen oikea-aikaisella tiedonkululla on tärkeä merkitys. Samoin pidettiin tärkeänä, että matkaa odottavalle asiakkaalle ilmoitetaan ajoissa, mikäli autoa ei ole saatavilla.

Eikä tässä vielä kaikki kritiikki Kelan toimintaa kohtaan. Kela on kilpailuttanut kesällä 2018 terapiapalveluja, jotka ovat tärkeitä monelle vammaiselle lapselle, nuorelle tai ikääntyneelle. Näissä terapiapalveluissa keskeistä on hyvän palvelun jatkuvuus, mutta kilpailutuksen perusteella Kela ilmoitti joidenkin palveluiden päättyvän tai palveluntuottajan vaihtuvan. Tämä herätti valtavan kritiikkivyöryn siitä, että lasten ja nuorten tarpeet olivat jääneet hintakilpailussa jalkoihin. Kela lupasi tuolloin järjestää muutaman kuukauden kuluessa  uusintakilpailutuskierroksen terapiapalveluihin, mutta joka tapauksessa tiedossa oli iso viive palvelun saatavuussa tai epävarmuus siitä, jatkuuko tuttu palvelu ylipäätään. Näihin terapiapalveluihin lukeutuu esimerkiksi kuntouttava kulttuuritoiminta erityislapsille. Eräs musiikkiterapeutti viestitti, että kun Kela on kilpailuttanut palvelun painottaen 80-prosenttisesti hintaa ja 20-prosenttisesti laatua, on musiikkiterapeuteilla vielä haasteena oman ammattikuntansa yhdenvertaisuus. Verottaja ei ole saanut tehtyä musiikkiterapeuteille järkevää ratkaisua, mikä on johtanut siihen, että toiset musiikkiterapeutit voivat tehdä töitä maksamatta arvonlisäveroa, kun taas toiset joutuvat sen maksamaan. Arvonlisäverottomuus riippuu siitä, onko terapeutilla ennen musiikkiterapeutin koulutusta ollut terveydenhuollon pohjakoulutus.

Kelan vuoden 2018 lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus on asettanut niin ikään Kelan fysioterapiaa saavat vaikeavammaiset henkilöt vaikeaan tilanteeseen. Kelan vuoden 2018 kilpailutuksessa vaikuttaa hinta ratkaisseen ohiterapeutin pätevyyden tai toimitilojen varustuksen. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakuohjeissa ohjeistetaan hakijaa itse valitsemaan kuntouttaja. Kuitenkin Kela ilmoitti asiakkaalle kesken terapiakauden, että kuntoutujan pitää vaihtaa terapeuttia. Esimerkiksi vaikeavammaisen autistisen henkilön kohdalla fysioterapeutin vaihtaminen muutaman kuukauden sisällä voi johtaa hyvin vaikeaan tilanteeseen, kun ihmissuhde tuttuun hoitajaan katkeaa ja samalla toimiva terapiasuhde loppuu.

Kelan toimintatapojen tulee lähteä siitä, että turvataan suomalaisten perusturva ja pääsy terveydenhoitoon. Kelan kilpailutusmenettelyjen tulee turvata heikoimmassa asemassa olevien hoiva ja hoitoon pääsy.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee Kelan toimintojen ja kilpailutusmenettelyiden korjaamiseksi, jotta Kela-kyytien, tulkkauspalvelujen, erilaisten terapiapalvelujen, fysioterapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen laatua ja saatavuutta saadaan parannettua?

Helsingissä 14.1.2019

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com