Kirjallinen kysymys: Koulupudokkuuden ehkäisy

Eduskunta-aloitteet • 02.03.2010

Eduskunnan puhemiehelle

Toisen asteen koulutuksen jättää vuosittain aloittamatta tuhansia peruskoulun päättäneistä. Itä-Suomen lääninhallituksen tietojen mukaan vuonna 2008 lähes 10 % ammattikouluun hakeneista jäi koulutuksen ulkopuolelle. Vuonna 2007 vastaava määrä oli noin 4 %. Tilanne alueella on siis heikentynyt huomattavasti. Ongelma keskittyy kuitenkin Etelä-Suomeen, jossa koulupudokkuus on maan keskiarvoa yleisempää. Lähes puolet kaikista pudokkaista löytyykin Etelä-Suomen läänistä. Yksi keskeinen syy tähän ovat riittämättömät ammatillisten oppilaitosten oppilaskiintiöt, mutta myös koulutuksen keskeyttäminen on varsin yleistä. Koulupudokkailla on vaara jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja sitä kautta myös uhka syrjäytyä työelämästä.

Euroopan yhteisöjen komission tekemän selvityksen mukaan koulupudokkuus aiheuttaa sekä sosiaalisia kustannuksia (hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa murentua, terveydenhuoltopalvelujen kysyntä lisääntyy ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus heikkenee) että taloudellisia menetyksiä (tuottavuus heikkenee, verotulot vähentyvät ja maksettavien sosiaalietuuksien määrä kasvaa). Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäävillä on noin kaksinkertainen riski ajautua rikoskierteeseen verrattuna ammattikouluissa opiskeleviin. Yhteiskunnan kustannukset yhdestä syrjäytyneestä arvioidaan olevan koko elinaikana noin 1,1 miljoonaa euroa.

Pelkkä mekaaninen aloituspaikkojen lisääminen ei riitä, koska opintojen keskeyttäminen on merkittävä ongelma. Tarvitaan siis toimia, joilla putoaminen opinnoista niiden alkumetreillä voidaan ehkäistä. Ongelma piilee ilmeisesti jo peruskoulussa, sillä osa niistä ongelmista, jotka johtavat koulutuksesta putoamiseen ja muuhun syrjäytymiseen, saa alkunsa jo ennen toiselle asteelle siirtymistä. Tähän viittaavat myös opintojen ohjaajien ottamat kannat, joiden mukaan osa peruskoulun läpäisevistä ei omaa niitä valmiuksia, joita toisella asteella opiskeleminen edellyttäisi. Peruskoulussa viihtyminen, oppilashuollon toimivuus kaikissa kunnissa sekä oppilaanohjauksen laatu ovat myös pudokkuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä koulupudokkuuden edelleen vähentämiseksi ja estämiseksi ja

miten hallitus aikoo kannustaa kuntia nykyistä enemmän käyttämään nuorisolain mukaisia keinoja (kuten työpajoja) syrjäytymisen ehkäisemiseksi?


Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2010

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com