Kirjallinen kysymys: Kuluttajan suojan parantaminen rakentamisen laadussa home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi

Eduskunta-aloitteet • 25.06.2014

Eduskunnan puhemiehelle

Home- ja muista sisäilmaongelmista kärsivät rakennukset ovat Suomessa hälyttävä ongelma. Vastuu asuinrakennusten, työpaikkojen ja julkisten rakennusten kunnosta ja niissä mahdollisesti esiintyvien sisäilmaongelmien poistamisesta on rakennusten tilaajilla, suunnittelijoilla, rakentajilla ja alihankkijoilla. Ne ovat velvollisia huolehtimaan siitä, ettei rakennuksista aiheudu terveyshaittaa niiden käyttäjille.

Rakennusten käyttäjät altistuvat sisäilmaongelmille ja vaarantavat terveytensä, kun oleskelevat jopa vuosia sisäilmaongelmista kärsivissä rakennuksissa. Tämä osoittaa osaamattomuutta, vastuun riittämättömyyttä ja mahdollisesti jopa piittaamattomuutta niin rakennusten tilaajilta, rakentajilta, alihankkijoilta kuin suunnittelijoilta.

Ongelmien poistamiseksi tulee vaatia nykyistä suurempaa vastuuta rakennusten suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnosta huolehtimiseen.

Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2013 tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta 14 pontta home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi. Niissä vaadittiin toimenpiteitä mm. rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan uudistamiseksi, rakentamisen kosteudenhallintaa koskevaa valtion ohjaus- ja neuvontajärjestelmää sekä parempaa lisä- ja täydennyskoulutusta kosteusongelmiin. Edellytettiin myös, että hallitus löytää tosiasialliset keinot rakennusten terveellisyyttä koskevien säädösten ja määräysten noudattamiseksi. Rakentamista on pystyttävä valvomaan nykyistä paremmin, ja valvonnan on oltava oikea-aikaista.

Rakennustyömaiden kosteuden hallintaa vaadittiin parannettavaksi mm. paremmalla kosteusvalvonnalla ja vastuuhenkilöiden nimeämisellä. Keskeinen ponsi on se, jossa edellytettiin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojen riittävyyden selvittämiseksi. Uudistuksissa on löydettävä keinot, joissa vastuita nykyistä selvemmin sälytetään niille toimijoille, jotka tosiasiassa ovat vahingon aiheuttaneet.

Eduskunta edellytti myös nykyistä suurempaa vastuuta rakennusten kunnossapitoon ja rakennusten elinkaaren oikea-aikaisiin korjauksiin. Rakennusten kunnosta huolehtimisen osalta sisäilmaongelmista jo kärsivien rakennusten korjaukset viivästyvät pahimmassa tapauksessa jopa vuosilla eteenpäin. Korjauksien vaatima taloudellinen taakka kasvaa, kun remontteja viivästytetään. Rahaa joudutaan käyttämään korjauksien lisäksi sisäilmaongelmien aiheuttamien sairauksien vuoksi kasvaviin sairaanhoitomenoihin. Eduskunta painottikin home- ja kosteusvaurioille altistuneiden parempaa ja oikeudenmukaisempaa hoitoon pääsyä.

Eduskunta edellytti myös vauhtia hometalkoisiin, mikä on Stubbin uuden hallituksen hallitusohjelman yksi tärkeä painopiste kasvupaketissa. Hallitus selvittää uusia työkaluja homeremonttien vauhdittamiseen. Tällainen voisi olla ohjelmassa mainittu innovatiiviselta rahoituspohjalta toimiva Remontti Oy julkisten kiinteistöjen korjauksiin.

Keskustelussa on ollut vahvasti esillä julkiset rakennukset, kuten homekoulut ja lähes jokaisella on tuttavapiirissä aivan pieleen mennyt remontti. Yksityisten henkilöiden teettämiin remontteihin, kuten kotiremontteihin, tarvitaan huomattavasti parempaa kuluttajansuojaa. Heikkoon rakentamisen laatuun on useita syitä. Syynä voi olla kiire, huono tuote- ja tuotannonsuunnittelu, tekijöiden heikko ammattitaito, heikko työmaan johtaminen jne. Joka tapauksessa vaikka rakentaja jäisi kiinni huonosta laadusta, siitä ei joudu helposti maksamaan korvauksia. Kuluttaja on kovin heikoilla.

Huono laatu rakentamisessa on saatava ajoissa esille, eikä huonon laadun tuottaminen saisi olla urakoitsijalle tuottoisampaa kuin hyvän laadun. Hyvä rakennustapa vaatii, että ohjeet saadaan helposti kaikille.

Maankäyttö- ja rakennuslain 149 §:n mukaan rakennustyö on suoritettava siten, että se täyttää lain, säännösten ja määräysten lisäksi myös hyvän rakennustavan määritykset. Jotta kuluttaja pystyisi osaltaan valvomaan rakennustyötä, hänen pitäisi tietää, miten urakoitsijan pitäisi suorittaa tilattu työ. Siksi hänelläkin pitäisi olla käytössään työhön vaadittavat ohjeet. Ohjeiden pitäisi olla helposti ja edullisesti netissä kaikkien saatavilla kuten lakitekstitkin nyt ovat. Näin ohjeiden lukukynnys helpottuisi sekä tekijöillä, että teettäjillä.

RT-ohjekortit, rakennusalan yleiset laatuvaatimukset (RYL) ja vastaavat ohjeet (hyvä rakennustapa) pitäisi saada kuluttajalle ilmaisiksi netissä. Nyt ne ovat maksullisia. Tavalliselle korjausurakan tilaavalle kuluttajalle tulee kalliiksi ja vaivalloiseksi tilata kaikki mahdollinen urakkaan liittyvä ohjeistus.

Yksi vaihtoehto on rakentajien ja yhteiskunnan yhdessä maksama osuus Rakennustietosäätiölle, joka hallinnoi mm. RT-kortteja. Toinen vaihtoehto olisi, että määrättäisiin, että urakoitsijan pitää kustantaa myös kuluttajalle kaikki urakkaan liittyvä ohjeistus, joka pitäisi olla urakoitsijalla käytössä työn suorittamiseksi.

Asiakkailla on hyvinkin ikäviä kokemuksia toimimisesta altavastaajana virheitä tekevien rakentajien kanssa. Jos tilaaja löytää virheen, korjaamiseen ei lähdetä, vaan yritetään väsyttää asiakas selittelemällä, viivyttelemällä jne. Kuluttajariitalautakuntien pitkät käsittelyajat eivät auta asiaa. Siksi tarvitaan valtiovallan toimia. Kuluttajaneuvonnassa pitäisi olla keskitetty rakennusalan riitojen osaamista. Kuluttajariitalautakunnan päätös pitäisi saada helposti lainvoimaiseksi, jotta urakoitsija voitaisiin velvoittaa maksamaan määrätyt korvaukset viipymättä.

Yksi mahdollisuus olisi jonkinlainen vakuutus- tai vakuusjärjestelmä. Kuluttaja tilaa työn järjestelmään kuuluvalta urakoitsijalta. Riitatapauksessa järjestelmä maksaisi kuluttajariitalautakunnan päätöksen mukaisesti heti kuluttajalle ja perisi kulut urakoitsijalta. Urakoitsijan intressissä olisi tehdä työt oikein, jotta pysyisi järjestelmässä kohtuullisin kustannuksin.

Rangaistuksien pelosta urakoitsijat panostaisivat nykyistä enemmän laadunvarmistukseen. Rehellinen rakentaja hyötyisi muutoksesta kilpailun tervehtyessä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee, jotta rakentamisen laatu ja urakoita tilaavien yksityishenkilöiden kuluttajansuoja paranevat ja
mitä hallitus tekee, jotta tietoa liittyen rakentamisen laatuun, kuten RT-ohjekortit, olisi helposti kaikkien saatavilla?


Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2014

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com