Kirjallinen kysymys: Länsi-Uudenmaan lähijunaliikenne

Eduskunta-aloitteet • 01.02.2016

Eduskunnan puhemiehelle

Liikenne- ja viestintäministeriö on 1.2.2016 päätöksellään velvoittanut VR:n harjoittamaan korvaavaa liikennettä niillä yhteysväleillä, joilla raideliikenne ostoliikenteenä maaliskuun lopussa lakkaisi ja joille junaliikennettä ei muilla ratkaisuilla syntyisi. Tämä on tietysti hyvä asia niiden alueiden kohdalla, joilla liikenne palautetaan. Mutta päätös on epätasa-arvoinen ja epäoikeudenmukainen. Länsi-Uudellemaalle ei ole luvattu valtion toimesta tukea Y-junan liikennöinnille. Junaliikenne palautetaan valtion toimesta sinne, missä on vain muutamia käyttäjiä, mutta Uudellamaalla asuvien ihmisten arkea vaikeutetaan merkittävästi.

Tuhannet ihmiset läntisellä Uudellamaalla kulkevat päivittäin arjen työ-, koulu- ja opiskelumatkoja Y-junalla Karjaalta Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kautta Helsinkiin. Hallituksen päätöksen mukaan Y-juna lopetetaan maaliskuusta lähtien. Kunnat ja päättäjät eivät ole olleet toimettomia, vaan ratkaisuja on haettu ihmisten parhaaksi. Pääkaupunkiseudun päättäjät ovatkin HSL:n (Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä) hallituksessa hyväksyneet ratkaisun, joka pelastaa pieniltä osin Y-junan liikennettä. Ruuhka-ajalle saadaan kaksi menopaluu-vuoroa Siuntioon, muttei Karjaalle saakka eikä viikonloppuisin. Tämä on väliaikainen hätäratkaisu, sillä tavoitteena pitää olla liikennöinnin palauttaminen vähintään entiselleen. Helsingin seudun asuntopula kasvaa ja tarve kohtuuhintaiselle asumiselle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on suuri.

Y-junan säilyminen entisellään maksaisi vain miljoona euroa, jolla kustannetaan hyvinvointia ja sujuvaa arkea radan varteen. Mikään bussiyhteys ei korvaa junan nopeutta ja virtaviivaisuutta. Kasvava Helsingin seutu tarvitsee päinvastoin uusia lähijunayhteyksiä, eikä karsintaa! Esimerkiksi Siuntio on kaavoittanut rantaradalle uutta junaliikenteeseen tukeutuvaa asutusta. Hallitus on pettänyt kunnat, jotka ovat edistäneet aiesopimuksissa sovittua kaavoitusta.

Hallitus ja VR ovat yksisilmäisesti edistämässä Turun junan nopeuttamista. Uudelle Turku Express-vuorolle annetaan yksinoikeus käyttää rantaradan yksiraiteista osuutta, ja samalla tehdään merkittävä heikennys Länsi-Uudenmaan pendelöijien arkeen. Tosiasiassa lähijunaliikenne ei ole pullonkaula Turun junan nopeudelle. Ensiksikin Rantaradan raiteet ovat niin heikossa kunnossa, ettei niillä pystytä pitämään tasaista korkeaa matkanopeutta. Toiseksi auttaisi Kirkkonummen ja Karjaan välille pari ohitusraidetta kaupunkien kohdalla. Kolmanneksi tähänkin asti on onnistuttu saamaan kaikki junat, lähi- ja kaukojunat, mahtumaan samoille raiteille.

HSL on saanut liikenne- ja viestintäministeriöltä valtuutuksen toimia ministeriön toimivalta-alueella ja hankkia Y-junan korvaavaa junaliikennettä arkipäivien ruuhkatunneiksi Helsingin ja Siuntion välille. Siuntion kunnalla on nyt mahdollisuus saada ostaa 250000 euron hintaan kaksi aamujunaa Helsinkiin (klo 6:04 ja 7:12) ja kaksi iltajunaa Helsingistä (klo 15:02 ja 17:23). Tämä on tyhjää parempi ratkaisu, mutta jättää perheille suuria haasteita yhdistää työ ja perhe. Myöhäisemmällä junalla palaava on perillä Siuntiossa klo 18.

Liikenne- ja viestintäministeriön ostaman junaliikenteen päättyessä Inkoossa VR on sitoutunut järjestämään arkipäiviksi Inkoon asemalta väliaikaisen korvaavan liityntäliikenteen Kirkkonummen asemalle siten, että asemalta on liityntäyhteys kolmelle Helsinkiin menevälle junalle ja kolmelle Helsingistä tulevalle junalle. Järjestely on väliaikainen ja voimassa 27.3.-10.12.2016.

Rantaradan palvelutasoa tulisi ennemmin nostaa kuin vähentää nykyisestä. Tähän nojautuu myös maakuntakaavoitus, jolla pyritään tehostamaan radanvarsien hyödyntämistä ja eheyttämään yhdyskuntarakennetta. Koko Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen suunnittelun saaminen ilmastotavoitteiden kannalta kestäväksi edellyttää, että sijoitetaan asuminen ja työpaikat joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen varrelle.

Rantaradan palvelutason parantaminen on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi sen varrella olevissa kunnissa, kuten Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Raasepori. Länsi-Uudellamaalla on suunniteltu ja osin myös jo toteutettu parempia liityntäpysäköintipaikkoja.

Rantaradan kuntien tavoite on kehittää junaliikenteen käyttöä ja ohjata yhä useampia kuntalaisia joukkoliikenteen käyttäjiksi. Hanko, Raasepori ja Siuntio ovat myös HINKU-kuntia (hiilineutraaleja kuntia), joten joukkoliikenteen käytön lisääminen on osa tätä hanketta. Junaliikenne on erittäin ekologinen liikkumismuoto, joka laajentaa työssäkäyntimahdollisuuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee, jotta ihmisten sujuvalle arjelle välttämättömän Y-junan liikennöinti Länsi-Uudellamaalla saadaan säilytettyä vuoden 2015 tasolla?
Mitä hallitus tekee Rantaradan kapasiteetin parantamiseksi ja Rantaradan perusradanpidon parantamiseksi?
Miten hallitus toteuttaa oman osuutensa Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa solmituista aiesopimuksista?

Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2016
Johanna Karimäki /vihr

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com