Kirjallinen kysymys: Lasten harrastusmahdollisuuksien tasapuolinen toteutuminen

Eduskunta-aloitteet • 01.03.2011

Eduskunnan puhemiehelle

Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa. Kuitenkin monet lasten harrastuksiin liittyvät kustannukset ovat kovin suuret. Käytännössä se rajaa vähävaraisten lapsiperheiden harrastusmahdollisuuksia. Olen talousarvioaloitteessa TAA 197/2007 vp ehdottanut köyhien perheiden lasten harrastusten tukemiseen suunnattavaa määrärahaa sekä tehnyt lakialoitteen LA 40/2008 vp samasta asiasta, mutta asia ei ole edennyt sen tärkeydestä huolimatta. Edelleen liian moni lapsi putoaa ulos sosiaalisen ympäristönsä piiristä, koska ei voi rahan puutteen takia ottaa osaa harrasteisiin, jotka toisille ovat itsestäänselvyyksiä. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Yhden vanhemman perheiden liitto ovat kiinnittäneet tähän huomiota. Varhaiset kokemukset sosiaalisesta syrjäytymisestä vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.
Tulonjakotilastot kertovat, että vuonna 2008 alkanut taantuma ja hallituksen toimet ovat lievästi vähentäneet tulonjaon epätasaisuutta. Köyhien perheiden asemassa ei ole kuitenkaan tapahtunut sellaista oleellista muutosta, että ongelma olisi ratkennut. 1990-luvun laman jälkeen tapahtunut nopea tuloerojen kasvu on käytännössä ollut vakiintunut olotila. Köyhyysrajan alittavissa perheissä elävien lasten osuus on nyt lähes kolminkertainen lamaa edeltävään aikaan verrattuna. Noin 12 % kouluikäisistä lapsista elää pienituloisiksi luokitelluissa perheissä.

Tutkimus osoittaa, että jo yksi lapsen hyvä harrastus tuottaa merkittävästi alemman riskin sosiaaliseen syrjäytymiseen. Vaikutus on erityisen suuri niillä lapsilla, joiden elämässä on paljon sosiaalisia riskitekijöitä, kuten heikko sosiaalinen asema, huono koulumenestys tai sosiaalisten taitojen puutteita. Harrastuksilla on positiivinen yhteys myöhempään koulumenestykseen ja työuraan sekä suojaava vaikutus rikollisuuteen ajautumiselta. Tämä olisi syytä ottaa vakavasti ja ehkäistä huono-osaisuuden periytymiseen ja syrjäytymiseen liittyviä ongelmia ennakolta. Harrastusten tukeminen esimerkiksi koulujen kerhotoimintaan panostamalla on yksi mahdollisuus puuttua ongelmaan.

Tarvitaan selkeitä positiivisen diskriminaation toimenpiteitä, jotta lasten luokkajaon syvenemistä saadaan ehkäistyä. Mahdollisuuksien tasa-arvo on merkittävä tekijä koko yhteiskunnan koheesion luomisessa ja ylläpidossa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus on tehnyt edistääkseen lasten tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia riippumatta perheen taloudellisesta asemasta ja mitä toimenpiteitä pitäisi tulevaisuudessa lisätä?

Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2011

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com