Kirjallinen kysymys: Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen

Eduskunta-aloitteet • 25.03.2015

Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen

Eduskunnalle

Lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on tärkeä investointi tulevaisuuteen. Siksi lapsiperheitä tukevia hyvinvointipalveluja ei pidä rapauttaa, kuten tehtiin viime laman aikaan 1990-luvulla. Leikkaukset palveluihin, kuten kouluterveydenhoitoon, neuvolaan ja opetuksen tasoon, kasvattivat lamasukupolven, jonka pahoinvointi näkyi lisääntyneinä huostaanottoina ja syrjäytyneisyyden kasvuna. Meillä ei ole varaa toistaa virheitä ja hukata nuoria. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa valtiolle 1,2 miljoonaa euroa, puhumattakaan nuoren itsensä ja hänen läheistensä inhimillisestä kärsimyksestä.

Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko elämän hyvinvointiin ja terveyteen. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Investoimalla peruspalveluihin ja ehkäisevään työhön säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä. Kunnissa, joissa on tehty panostuksia lasten ja perheiden varhaiseen tukeen, on saatu lyhyessä ajassa hyviä tuloksia. Hyvänä esimerkkinä on kokemukset Imatralta, jossa on satsattu lapsiperheiden kotipalveluun ja muuhun ennalta ehkäisevään työhön neuvolasta lähtien. Yksi hyvä keino on auttaa arjessa selviämään pahimman yli, kun perheissä on tilapäistä kriisiä. Viime lamaa edeltävällä ajalla kunnilla oli yleisesti tarjolla kunnallista kotiapua, josta oli apua monelle. Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa kotipalvelun asemaa, mutta on seurattava, että apu todella tavoittaa avun tarpeessa olevat perheet.

Lapset ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä. Peruspalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun, opiskeluhuollon, neuvoloiden ja liikunta- sekä kirjastopalvelujen toimivuus tulee turvata. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa, esimerkiksi erotilanteissa ja toimeentulovaikeuksissa, elävien perheiden sekä sijaishuollossa olevien lasten tukemiseen.

Lapsivaikutusten arviointi on sisällytettävä lapsia ja perheitä koskevaan päätöksentekoon. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lapsen edun huomioimista päätöksissä. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen. Yksi keskeinen asia on lapsiköyhyyden vähentäminen. Samaan aikaan, kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta lasta ja vuonna 2007 jo 151 000. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi. Unicefin raportin mukaan vuosina 2008-2012 lapsiköyhyys on Suomessa hieman vähentynyt, mutta pienituloisten lapsiperheiden tilanne ei ole merkittävästi kohentunut. Lapsiperheiden toimeentulon tukeminen on tärkeää, koska köyhyys on yhteydessä lasten syrjäytymisriskeihin ja vaarana on, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee.

Lapset jakautuvat jo varhaisessa vaiheessa muun muassa harrastusten mukaan. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa, mutta köyhyys syrjäyttää ja vähentää mahdollisuuksia osallistua. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle ulkopuolisuutta kaveripiirissä, ja luokkaretken rahoittaminen voi olla perheelle haaste. Tutkimus osoittaa, että jo yksi lapsen hyvä harrastus tuottaa merkittävästi alemman riskin sosiaaliseen syrjäytymiseen. Vaikutus on erityisen suuri niillä lapsilla, joiden elämässä on paljon sosiaalisia riskitekijöitä, kuten heikko sosiaalinen asema, huono koulumenestys tai sosiaalisten taitojen puutteet. Tämä olisi syytä ottaa vakavasti ja ehkäistä huono-osaisuuden periytymiseen ja syrjäytymiseen liittyviä ongelmia ennakolta. Lasten harrastuksia voidaan tukea muun muassa harkinnanvaraisella toimeentulotuella, ja tehokasta olisi ohjata suoraan tukea lasten harrastuksiin, kuten esitin lakialoitteessa LA 13/2011 vp .

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka hallitus on toteuttanut lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa,
mitä toimenpiteitä on selvitettävänä lapsiköyhyyden vähentämiseksi ja
kuinka hallitus varmistaa, että perheitä ennakolta tukeva kotipalvelu toteutuu sosiaalihuoltolain tarkoittamalla tavalla?

Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com