Kirjallinen kysymys: Meritaimenen suojelu Suomenlahdella

Eduskunta-aloitteet • 18.11.2011

Eduskunnan puhemiehelle

Meritaimenen tilanne Suomenlahden alueella on hälyttävä. Elinolosuhteista johtuvien muutosten vuoksi laji on tällä hetkellä häviämisvaarassa. Vuonna 2010 tehdyssä Suomen eläinlajien uhanalaisuusarvioinnissa luonnonvaraisen meritaimenen uhanalaisuusluokkaa jouduttiin nostamaan kaikkein uhanalaisimpaan - erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Taimenien elinolosuhteita heikentävät mm. maatalouden ravinnepäästöt vesistöihin, jätevesipäästöt jätevedenpuhdistamoilta, puutteelliset kalatiejärjestelyt ja ylikalastus.

Suomenlahden yksi tärkeimpiä taimenen kutujokia on Vantaanjoki, jossa yksi iso ongelma on vesistöön päätyvät jätevedet. Uusi pulma on tihentyvän asutuksen tuoma hulevesiongelma, kun sadevesi valuu jokeen huuhtoen likaa ja ravinteita mukanaan. Myös puhdistamatonta jätevettä pääsee puhdistamojen ohi toistuvasti suoraan jokeen, kun sateilla ja tulvilla viemäriverkon kapasiteetti ei riitä. Tämä on ollut ongelma etenkin Riihimäellä. Jätevesiongelmaan on pikaisesti puututtava Riihimäellä, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hyvinkäällä, Keravalla, Vantaalla ja Helsingissä. Vuonna 2010 Vantaanjokeen ohjattiin Virtavesien hoitoyhdistyksen mukaan 53,3 miljoonaa litraa jätevettä. Yhdyskunnille tulee tehdä luonnonmukaisia pienvesi- ja hulevesiohjelmia eikä sadevesiä pidä johtaa jätevesiviemäreihin. Puhdistamattomien jätevesien päästöt jokeen pitää lopettaa.

Pitkällisen auttamistyön tuloksena Vantaanjoessa on tänä syksynä kuitenkin tehty pitkästä aikaa paljon meritaimenien kutuhavaintoja. Virtavesien hoitoyhdistyksen vesistöjen kunnostustyön ansiosta meritaimenet ovat tänä syksynä nousseet kutemaan jo yli 80 kilometrin päähän merestä. Vantaanjoen suojelu siis kannattaa.

Virtavesien hoitoyhdistys on arvioinut Vantaanjoen Suomenlahden tärkeimmäksi meritaimenien auttamiskohteeksi. Järjestön mukaan siellä tehtävällä auttamistyöllä voidaan kaikkein nopeimmin ja tehokkaimmin auttaa Suomenlahden äärimmäisen uhanalaisia meritaimenia. Uhanalaiset vaelluskalat tarvitsevat esimerkiksi kalastusrajoituksia, esteetöntä pääsyä mereltä jokeen ja takaisin sekä leveämpiä suojakaistoja maatalouden ravinnepäästöiltä.

Vantaanjoen taimenkanta on saatu poikasten istutusten kautta elpymään. Oleellista on, että jokeen istutetut kalat ovat olleet riittävän pieniä leimautuakseen siihen luonnollisesti, jolloin mereen vaeltava ja takaisin jokeen kutemaan palaava taimenkanta on elpynyt. Myös kutusoraikkojen kunnostustyöt ovat keskeisiä taimenkantojen säilymiselle.

Vain joissakin tietyissä joissa on alkuperäinen ja geneettisesti ainutlaatuinen taimenkanta säilynyt. Virtavesien patoamiset ja perkaukset sekä liikapyynti ovat vähentäneet taimenta niin, että koko Suomessa on jäljellä vain kymmenkunta alkuperäistä merivaelteista jokikantaa. Esimerkiksi Espoon- ja Mankinjoen vesistöissä elää kaksi arvokasta, alkuperäistä meritaimenkantaa. Kuitenkin Gumbölenjoen myllypato on pysyvä este meritaimenelle, uhanalaiselle vaellussiialle ja nahkiaiselle. Siksi kalat eivät pääse mm. Nuuksion Pitkäjärveen asti. Näitä kaloja uhkaavat jatkuvasti myös hulevedet sekä maankäyttö jokiuomien perkauksineen ja putkituksineen. Gumbölenjoen ja Mankinjoen taimenkantaa uhkaa myös golfkenttien vedenotto, joka on ollut uhka riittävälle veden virtaamalle.

Liikapyynti on iso ongelma. Meritaimenen sallittu alamitta on 50 senttimetriä, vaikka sen pitäisi käytännössä olla 65 senttimetriä. Tällöin taimenet ehtisivät kutea edes kerran. Jokien suille ja niiden läheisyydessä oleville merialueille tarvittaisiin myös kalastuksenkieltorajoituksia syys-marraskuulle meritaimenen nousun turvaamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä ministeriö aikoo tehdä edistääkseen uhanalaisten taimenien pääsyä kutemaan Vantaanjokeen Helsingin energian voimalaitoksen padon ohitse tai Espoossa Gumbölenjoen myllypadon ohi,
kuinka ministeriö edistää koko Vantaanjoen saattamista Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelmaan,
mitä ministeriö tekee jätevesiongelman saattamiseksi kuriin,
miten ministeriö varmistaa, että uhanalaisia kalakantoja uhkaava maankäyttö saadaan kuriin ja
miten ministeriö varmistaa, että kalastuslain uudistuksessa tiukennetaan kalastussäännöksiä meritaimenen pelastamiseksi?

Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2011

Johanna Karimäki /vihr 

 

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com