Kirjallinen kysymys: Metsänhoitoyhdistyslain muuttaminen

Eduskunta-aloitteet • 05.05.2009

Eduskunnan puhemiehelle

Hyvä metsänhoito voidaan määritellä metsien käsittelyksi, joka pitää metsät sellaisessa kunnossa, että ne tuottavat puuta ja muita tuotteita kaikkiin tarpeisiin eikä mitään metsänkäyttömuotoja uhrata muiden hyväksi. Nykymalli sallii vain avohakkuun eikä täytä tällaista ehtoa. Tehometsätaloudessa kasvatettu puu soveltuu selluteollisuuden tarpeisiin, mutta metsäteollisuuden rakennemuutos on tosiasia. Etelän eukalyptuspuu kasvaa seitsemässä vuodessa täyteen mittaan, eikä pohjoisella Suomella ole edellytyksiä kilpailla sellun globaaleilla markkinoilla. Vahvuutemme on luja laatupuu, josta voi valmistaa korkeatasoisia puutuotteita. Erirakenteisessa metsässä kasvanut puu on tällaista vahvasyistä laatupuuta. Nykymallin mukainen metsänviljely on ollut haitallista esimerkiksi hirsirakentamisen puun tarpeelle ja tuottaa huonolaatuista puuta myös rakentajien ja puuseppien sahatavaraksi. Tulevaisuuden menestys voi perustua metsästä saataviin uusiin tuotteisiin, biomateriaaleihin, puupohjaisiin lääkemolekyyleihin ja myös perinteiseen puurakentamiseen ja bioenergiaan. Puurakentaminen torjuu myös ilmastonmuutosta ja on maailmalla kasvava ala.

Sotien jälkeinen metsänhoito on ollut yksipuolista, sillä vain yksi menetelmä on ollut hyväksytty. Alaharvennuksilla on jo kuitupuuvaiheessa poistettu tulevan laatupuun aihioita. Erirakenteisuutta ylläpitävät yläharvennukset on koko sotien jälkeisen ajan tulkittu lainvastaisiksi. Tuhansia metsänomistajia on tuomittu metsän hävittämisestä heidän sovellettuaan tällaista harsinnaksi tuomittua metsänkäsittelymallia. Myös tutkimuksen vapauden osalta on ollut ongelmia.

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista vastustaa avohakkuita. Avohakkuun voi varsin hyvin korvata poimintahakkuulla, jossa napsitaan puita sieltä täältä eikä kaadeta kaikkea. Erirakenteinen metsä tuottaa jatkuvasti tasaista tuottoa omistajalleen, joka on paneutunut metsänsä hoitoon. Kustannuksia ei tule istutuksista, koska metsässä on aina riittävästi siemenpuita. Metsänhoito jatkuvassa kasvatuksessa on myös pitkäjänteistä.

Suomen metsistä 95 prosenttia on metsätaloustuotannossa, ja tyypillisesti eri-ikäistä ja puustoltaan vaihtelevaa metsää on vain prosentti Etelä-Suomen metsäalasta. Erirakenteinen metsä on lisäksi eläinlajistoltaan monimuotoisempi kuin tasarakenteinen talousmetsä.

Maailmalla on jo esimerkkejä luonnonmukaisten metsänhoitomenetelmien suosimisesta. Esimerkiksi Kanadassa Ontarion provinssissa luontaisten häiriöiden mukailu on kirjattu virallisiin metsänkäsittelyn ohjeisiin. Menetelmä sisältää poiminta- ja pienaukkohakkuita, jotka tähtäävät iältään, kooltaan ja rakenteeltaan vaihteleviin metsäalueisiin. Ihan kaikkea ei ikinä korjata, vaan metsään saa jäädä monta sukupolvea eläviä ja kuolleita puita.

Täällä Suomessakin tulisi sallia perinteisten metsänhoitomenetelmien rinnalla vaihtoehtoinen jatkuvan kasvatuksen menetelmä. Se vaatii muutoksia metsälakiin, mutta ennen kaikkea metsänhoitoyhdistyslakiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että metsänhoitoyhdistyslain puutteet saadaan korjattua ja metsien hoidossa sallitaan ja edistetään luonnonmukaisia metsänhoitomenetelmiä perinteisen metsänhoidon rinnalla?

Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2009

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com