Kirjallinen kysymys: Päihdeäitien Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkon turvaaminen

Eduskunta-aloitteet • 11.04.2010

Eduskunnan puhemiehelle

Ensikodissa varmistetaan turvalliset olosuhteet vauvalle sekä tuetaan äitiä päihteettömyydessä ja vanhemmuuteen kasvamisessa. Äitien päihdeongelmiin erikoistuneissa Pidä kiinni -hoitoyksiköissä on ollut kuntoutettavina yli tuhat äitiä ja perhettä kymmenen vuoden aikana. Suuri osa äideistä kuntoutuu niin hyvin, ettei lapsen huostaanottoa tarvita. Siinäkin tapauksessa, että päädytään sijoitusratkaisuun, hoito on ollut tärkeää vauvan alkuvaiheiden turvaamiseksi. Raskauden aikana aloitettu hoito on vauvan terveyden kannalta erityisen merkittävää, sillä keskushermosto kehittyy voimakkaimmin sikiöaikana ja kolmena ensimmäisenä elinvuotena.

Ensikotien yhteydessä toimivien avopalveluyksiköiden tehtävä on turvata riittävän pitkä ja tiivis jatkohoito ensikodista kotiutuville ja näin tukea itsenäiseen elämään siirtymistä. Yksiköt tarjoavat avohoitoa myös niille päihdeongelmasta kärsiville vauvaperheille, jotka eivät tarvitse ensikotihoitoa. Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit ja avopalveluyksiköt sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Kokkolassa.

Päihdeongelmaisten äitien ja heidän vauvojensa hoitaminen ehkäisee syrjäytymistä ja lievittää inhimillistä kärsimystä. Lisäksi toiminta säästää julkisia menoja. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttamat vauriot voivat pahimmillaan johtaa kehitysvammaan, joka vaatii pysyvää laitoshoitoa. Pidä kiinni -järjestelmässä keskitytään vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutussuhteen ja arjen tukemiseen sekä päihdekuntoutukseen. Vuosittain tarvitaan valtion budjettiin noin 4 miljoonaa euroa tämän arvokkaan toiminnan jatkamiseksi.

Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella kehitetty päihdeongelmiin erikoistuneiden ensikotien ja avopalveluyksiköiden toiminta on siirtymässä valtion rahoittamaksi. Päihdeongelmaisten äitien hoitoon erikoistuneiden ensikotien kokonaiskustannukset ovat 7,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta kuntien osuus on ollut noin puolet. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan (STM 21.4.2010) puuttuvat rahat ohjataan kunnille yleisenä valtionosuutena, jolloin ne eivät kohdistu suoraan päihdeäitien kuntoutukseen. Tämä rahoitusmuoto, joka ei ole edes korvamerkitty, on erittäin epävarma tapa tukea Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa, koska kunnilla on paljon rahoitustarpeita. Tämä merkitsee sitä, että päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit avopalveluineen voivat jäädä ilman rahoitusta. Äideillä on ollut tähänkin asti hankaluuksia saada hoitomaksuja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevilta kunnilta. Valtion on taattava jatkuva rahoitus päihde- ja ensikotien toimintaan, ja siihen tarkoitukseen sopii hyvin budjettilaki ja momentti budjettiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus turvaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdekuntoutustoiminnan ja takaa sille pysyvän rahoituksen?

Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2010

Johanna Karimäki /vihr
Veijo Puhjo /vas
Merja Kyllönen /vas
Antti Kaikkonen /kesk
Johanna Ojala-Niemelä /sd
Merja Kuusisto /sd
Susanna Huovinen /sd
Katri Komi /kesk
Timo Juurikkala /vihr
Pauliina Viitamies /sd
Sari Palm /kd
Kirsi Ojansuu /vihr
Antti Vuolanne /sd
Katja Taimela /sd
Aila Paloniemi /kesk

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com