Kirjallinen kysymys: Porkkalan kansallispuiston perustaminen laajana Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon ja Espoon alueille

Eduskunta-aloitteet • 07.08.2014

Eduskunnan puhemiehelle

Suomenlahtivuoden 2014 kunniaksi Metsähallitus selvittää Saaristomeren, Tammisaaren ja itäisen Suomenlahden kansallispuistojen laajentamista ja Porkkalan kansallispuiston perustamista. Merellinen luonto, lintuluodot, kalliot, rantaniityt ja vedenalaiset harjut on säästettävä jälkipolville. Nämä alueet on pelastettava kaikkien kansallispuistoiksi vielä kun se on mahdollista. Ympäristöjärjestöt WWF Suomi ja Suomen Luonnonsuojeluliitto ovat koonneet hyvän ja realistisen ehdotuksen ympäristöministeriön ja Metsähallituksen selvitystyön tueksi. "Saaristomme on suojeltava" -ehdotus löytyy internetistä osoitteesta http://wwf.fi/mediabank/6184.pdf.

Porkkala on pääkaupunkiseudun viherkehän läntinen merellinen helmi. Se on suosittu retkeilyalue, jossa voi kulkea rantakallioilla tai uida uimapaikoilla. Uusi kansallispuisto vahvistaisi rakennuspaineiden uhkaamaa pääkaupunkiseudun viherkehää, jonka itäpuoli sai tärkeän vahvistuksen vuonna 2011 perustetusta Sipoonkorven kansallispuistosta.

Porkkalan kansallispuiston uudelleen perustaminen turvaa parhaalla mahdollisella tavalla alueen luontoarvot sekä mahdollistaa virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamisen. Tällä hetkellä Porkkalan alueella on useita eri tahojen omistamia ulkoilu- ja virkistysalueita, kuten Nurmijärven kunnan ulkoilualue, Kirkkonummen kunnan alue, Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen alue sekä Vantaan kaupungin ulkoilualueet. Lisäksi on vierasvenesatama, luotsiasema sekä Porkkalan kärjen maailmallakin tunnettu lintujentarkkailupaikka Pampskatan.

Koska alueella on nyt pieniä vaikkakin upeita erillisiä virkistysalueita, se on silti rikkonainen ja kaipaa kokonaisvaltaista kehittämistä, mm. laajempia ulkoilureittejä. Kansallispuistosta hyötyisivät paitsi luonto myös pääkaupunkiseudun asukkaat, matkailijat sekä yrittäjät.

Kirkkonummen Porkkalanniemen kärkeen perustettiin kansallispuisto ensimmäisten joukossa jo vuonna 1938. Puisto sijoittui Stora Träskön saarelle, mutta lakkautettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Porkkalan vuokra-alueen palautuksen yhteydessä. Porkkalan kansallispuisto olisi ainutlaatuinen kokonaisuus hakamaita, sisälahtia ja hyljeluotoja.

Luontojärjestöt esittävät yhdessä, että kansallispuisto perustettaisiin alkuvaiheessa valtion maille - Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kuntien alueille. Ehdotuksen mukaan kansallispuistossa olisi 1 600 hehtaaria maata ja 8 000 hehtaaria vesialueita. Osassa ehdotusta voivat olla pullonkauloina armeijan Upinniemessä tarvitsemat toiminta-alueet. Siksi olisi syytä pohtia myös itäistä laajenemissuuntaa, jotta saataisiin riittävän laaja alue perustettavaan Porkkalan kansallispuistoon.

Tulevan kansallispuiston osaksi voidaan liittää myös Espoon saaristoa, kuten Pentalan ja Stora Herrön saaret. Kartalta katsoen nämä saaret ovatkin luonnollisena jatkumona Porkkalan alueelle. Lisäksi tarkasteluun voidaan ottaa mukaan myös Suvisaariston Ramsösundin (23 ha) ja Bergön-Ramsön (50 ha) suojelualueet sekä Espoon kaupungin Kirkkonummen Våransissa omistama, virkistysalueeksi kaavoitettu metsäalue.

Pentala ja Stora Herrö liitettiin suojelun piiriin Espoon 550-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Pentala (130 ha, josta suojeltu yli 50 ha) edustaa Espoon parhaiten säilynyttä saaristoluontoa. Saaren maasto on vaihtelevaa: sieltä löytyy vanhoja metsiä, korkeita kallioita, kasvistoltaan merkittävä neva, tervaleppäkorpi sekä luonnontilainen hiekkaranta. Pentalan erikoisuus on saari järvessä, joka on saaressa, joka on meressä. Parhaillaan Pentalassa kunnostetaan kahden entisen kalastajatilan rakennuksia museokäyttöön. Museo avataan vuonna 2016. Saaressa on ollut ympärivuotisesti asuttu kyläyhteisö jo 1700-luvulla, mutta nykyään vakituista asutusta ei ole. Saaressa on säilynyt arvokasta kulttuurimaisemaa.

Pentalan eteläpuolella sijaitsevassa Stora Herrössä (44 ha, josta suojeltu 8 ha) on pitkään koskemattomana säilynyttä vanhaa metsää sekä kulumatonta ja vaihtelevaa kalliomaastoa. Alueella on myös paljon erilaista lahopuustoa ja sen myötä luonnonsuojelullisesti arvokkaita vanhojen metsien lajeja. Stora Herrö on Pentalan tavoin aktiivisessa virkistyskäytössä.

Porkkalan kansallispuiston uudelleen perustaminen olisi historiallisesti merkittävä teko, sillä Porkkalassa oli kansallispuisto ennen kuin alue luovutettiin Neuvostoliitolle sotien jälkeen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee, jotta Porkkalan kansallispuisto voidaan uudelleen perustaa mahdollisimman laajana Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon ja Espoon alueille huomioiden ympäristöjärjestöjen WWF Suomen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton ehdotus sekä lisäksi Espoon saaristoalueen mahdollisuudet osana laajaa kansallispuistoa?

Helsingissä 7 päivänä elokuuta 2014

Johanna Karimäki /vihr

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com