Kirjallinen kysymys: Rakentamisen, ympäristön ja palvelujen esteettömyys

Eduskunta-aloitteet • 08.10.2014

Rakentamisen, ympäristön ja palvelujen esteettömyys

Eduskunnan puhemiehelle

Esteetön ympäristö, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat monelle itsestään selviä asioita, mutta päivittäisiä haasteita vammaiselle. Esteellinen ympäristö on syrjintää. Esteettömyydestä taas hyötyvät monet käyttäjät, vammaiset, ikääntyneet rollaattoreilla ja muilla apuvälineillä liikkuvat, jopa lastenvaunujen kanssa liikkuvat pienten lasten vanhemmat.

Suomen vammaispolitiikan ohjelmassa Vampossa (2010-2015), on yhtenä kärkenä yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. Valitettavasti suuntaus näyttää toiselta. Vuodelta 2005 peräisin olevat esteettömyysmääräykset ovat uhattuina mm. hallituksen normitalkoissa. Esteettömyyssäännökset eivät ole turhia, sillä vain kymmenen prosenttia Suomen asuntokannasta on sellaisia, joissa pystyy liikkumaan pyörätuolilla. Väestö ikääntyy ja ihmisten on pystyttävä asumaan kotona, joten esteettömiä asuntoja tarvitaan yhä enemmän. Hyvä suunnittelu turvaa sen, ettei esteettömyydestä huolehtiminen tule kalliiksi. On huomattavasti edullisempaa ottaa esteettömyystarpeet huomioon ja varhaisessa vaiheessa, kaavoituksessa ja rakentamisen suunnittelussa kuin tehdä tarvittavia mukautuksia jälkikäteen. Kaupunkisuunnittelussa sekä kuntien palvelujen suunnittelussa on yhä tärkeämpää huomioida erilaiset käyttäjäryhmät esimerkiksi osallistavalla suunnittelulla.

Vammaisten henkilöiden osalta esteettömyys on laaja käsite ja sisältää liikuntarajoitteisten, sekä näkö- ja kuulovammaisten tarpeet. Esimerkiksi kuulovammaisia auttavat palvelusilmukat (induktiosilmukat) vahvistavat ääntä ja poistavat hälyä, näkövammaisten liikkumista helpottavat katuun tai lattiaan laitetut kulkureittejä osoittavat merkit ja liikuntarajoitteiset tarvitsevat luiskia päästäkseen portaiden ohi ja riittävästi tilaa pyörätuolilla liikkumiseen ja kääntymiseen. Nämä ovat asioita, joihin vaikutetaan jo suunnitteluvaiheessa.

Lokakuussa kokoontunut Kuluttajaparlamentti otti kantaa esteettömyyden huomioimiseen kaikissa palveluissa, mm. verkkopalveluissa. Esteettömyyden huomioiminen tulisi olla vahvasti mukana kaikessa rakennusalan koulutuksessa, arkkitehtikoulutuksessa, sosiaalipalvelukoulutuksessa kuin kaupallisellakin alalla. Erityisesti arkkitehtikoulutuksessa on välttämätöntä, että esteettömyydestä olisi pakollinen kurssi ja mahdollisuus valita myös syventäviä opintoja.

Jotta voimassa olevia esteettömyysmääräyksiä aidosti noudatetaan mm. rakennusalalla, tulee rakennusvalvonnassa olla parempi valvonta, mutta ennen kaikkea keinot puuttua säännösten noudattamatta jättämiseen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on käytössä sanktioita, jos esteettömyyssäädöksiä ei noudateta. Ne toimivat ennaltaehkäisevästi ja ohjaavat suunnittelua ja rakentamista ottamaan huomioon esteettömyyden jo varhaisessa vaiheessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee, jotta rakentaminen, ympäristö ja palvelut ovat esteettömiä ja vammaispoliittisen ohjelman Vampon linjaus yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alaisesta vahvistamisesta toteutuu?

Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2014

Johanna Karimäki /vihr
Annika Lapintie /vas
Inkeri Kerola /kesk
Anne-Mari Virolainen /kok
Kimmo Tiilikainen /kesk
Saara Karhu /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Kauko Tuupainen /ps
Sari Palm /kd
Erkki Virtanen /vas
Maria Tolppanen /ps
Tarja Filatov /sd
Aila Paloniemi /kesk
Ritva Elomaa /ps
Mika Raatikainen /ps

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com