Kirjallinen kysymys: Ravinnepäästöjen vähentäminen Itämereen Uudellamaalla

Eduskunta-aloitteet • 14.12.2015

Eduskunnan puhemiehelle

Itämeressä on rikkivedyn valtaamia, hapettomia syvänteitä, joista elämä on hävinnyt kokonaan. Huolestuttavaa on se, että näiden hapettomien aavikoiden laajuus on kasvanut nopeasti ja hapettomia alueita löytyy myös yhä lähempänä rannikkoa. Uudenmaan ELY-keskuksen vuoden 2012 raportin mukaan huomattava osa Uudenmaan saariston vesistä on elinkelvotonta kaloille ja pohjaeläimille. Happikadosta kärsiviä alueita löytyy pitkin rannikkoa mm. Hangon, Tammisaaren, Sipoon ja Porvoon edustoilta.

Saaristovesien ongelmat ovat pitkään olleet esillä Varsinais-Suomessa, jossa ravinnepäästöjä vähentäneet Teho ja Teho Plus -hankkeet ovat auttaneet tilannetta. Jokaisella alueella on omat haasteensa. Siksi on tärkeää, että myös Uudellamaalla on oma hanke, jossa haetaan täsmätoimenpitein maatalouden valumien vähentämistä yhteistyössä maataloustuottajien kanssa. Uudenmaan Ravinteet hallintaan -hanke (Raha) toimikin vuosina 2009-2014. Hankkeessa on mm. selvitetty alus- ja kerääjäkasvien käyttöä ravinteiden sitojina ja maan kuohkeuttajana. Kiinnostus Uudenmaan ELY-keskuksen alueen Raha-hankkeeseen on ollut suurta. Iso joukko viljelijöitä on halunnut mukaan hankkeeseen, jossa haetaan ratkaisuja Uudenmaan alueen haasteisiin maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa saatuja kokemuksia on hyödynnettävä nykyisen ympäristötukijärjestelmän toimenpiteiden tehostamiseksi. Uusia vesiensuojelukeinoja, kuten ravinnekierrätystä, on otettava käyttöön laajemmin. Neuvontaa parhaista käytänteistä tulee olla jatkossakin Uudenmaan viljelijöiden käytettävissä.

Tilakohtaisia mahdollisia toimenpiteitä valumien vähentämiseksi on paljon. Oleellista on esimerkiksi riittävän leveät suojakaistat, joille voidaan rakentaa kosteikkoja tai istuttaa puukujia. Ravinteiden kierrättämiseen tarvitaan tehokkaita lannankäsittelymenetelmiä, kuten maatilakohtaisia biokaasulaitoksia. Myös erilaisilla viljelymenetelmillä ja tekniikoilla on vaikutusta, kuten Raha-hankkeen yhteydessä on selvinnyt. Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM) sovittu päästövähennystavoite edellyttää fosfori- ja typpikuormituksen puolittamista Suomenlahdella vuoteen 2021 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan määrätietoisia ja kohdennettuja toimia mm. hallituksen kiertotalous –kärkihankkeen puitteissa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee Helcom -tavoitteen saavuttamiseksi Suomenlahdella ja miten hallitus panostaa Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella toteutettaviin Itämeren suojelutoimiin?

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2015
Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com