Kirjallinen kysymys: Reumapotilaiden hoidon turvaaminen

Eduskunta-aloitteet • 21.09.2012

Reumasairaus on yleisnimi joukolle autoimmuunisairauksia. Niissä elimistössä
on krooninen tulehdus. Sairauksien syytä ei tiedetä. Oireita lievitetään
tulehduskipulääkkeillä, kortisonilla ja varsinaisilla reumalääkkeillä.
Nivelreuma on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus. Usein puhutaan vain
"reumasta", mikä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Nivelreumaan sairastuu
vuosittain noin 1 700 suomalaista aikuista. Sairastuminen on yleisintä
60-70-vuotiailla naisilla, harvinaisinta nuorilla miehillä. Aikuisia nivelreumaa
sairastavia on Suomessa noin 35 000 ja näiden lisäksi muita eri reumatauteja
sairastavia useita lukumääräisesti pienempiä ryhmiä. Osaa lastenreumasta voidaan
pitää samana sairautena.

Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan seuraavaa: "Kunnallista
terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan
monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan
terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä
yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta
tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden
kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla
hallinnassa."

Tämä on erityisesti reumapotilaiden kannalta tärkeää, sillä esimerkiksi
Espoossa on joidenkin reumapotilaiden hoito siirretty erikoissairaanhoidosta
perusterveydenhuollon puolelle terveyskeskuksiin erikoissairaanhoidon
kustannusten vähentämiseksi. Kuitenkaan terveyskeskuksissa ei ole ollut
reumapotilaille asiantuntevaa hoitoa tarjolla. Ainoastaan Jorvin sairaalassa on
1,5 reumalääkäriä, mutta Espoon terveyskeskuksista uupuu reuman hoitoon
perehtyneitä asiantuntijoita. Näin ollen potilaat kokevat jääneensä vaille
hoitoa.

Espoon reumayhdistyksen teettämän jäsenkyselyn perusteella enemmistö
reumapotilaista koki, etteivät olleet saaneet asianmukaista hoitoa sairauteensa
perusterveydenhuollossa tai HUSissa eli Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirissä.

Hallitusohjelmassa todetaan myös: "Sovitetaan yhteen Kansaneläkelaitoksen
järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen
palvelukokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja
yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kansaneläkelaitoksen
kanssa."

Reumapotilailta tulleen palautteen mukaan ongelma on, että terveydenhuolto
siirtää biologisten ja eräiden muiden reumalääkkeiden kustannusvastuuta
potilaalle ja Kelalle vaatimalla, että potilas hankkii itse lääkkeet, jotka
annetaan hänelle pistoksina tai infuusiona sairaalan tai terveyskeskuksen
poliklinikalla, vaikka poliklinikkamaksun tulisi sisältää hoitokäynnin aikana
annettava lääkitys.

Biologisten lääkkeiden osalta potilailla on kokemuksia, että hoitoa
biologisilla lääkkeillä ei aloiteta tai aloitusta lykätään kustannussyistä.

Espoon reumayhdistys on myös hankkinut jäsenilleen yksityisen reumalääkärin
palveluita, koska Espoon kaupungilta niitä ei ole saanut. Ongelma tiedostetaan
ja jo pitkään on luvattu ns. reumakäytävää eli reumaan erikoistunutta hoitoa
terveyskeskuksiin. Suomi on hyvinvointivaltio, jossa ei pidä sälyttää julkisen
vallan vastuita kolmannelle sektorille tärkeiden peruspalveluiden,
perusterveydenhuollon osalta.

Myös kuntoutukseen pääsy on koko maassa erittäin haastavaa. Keskeinen ongelma
on fysioterapiapalveluista saatava Kela-korvauksen vähyys. Potilaat maksavat
kuluista 80 %, jolloin huomattava osa kuntoutuksen tarvitsijoista jää sen
ulkopuolelle. Reumapotilaat odottavat paljon uudelta terveydenhuoltolailta, joka
ei kuitenkaan vielä toimi tarkoituksenmukaisesti käytännössä.

Toukokuun 2011 alusta voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki täsmentää
hoitotakuuta ja laajentaa asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Uusi
terveydenhuoltolaki edellyttää, että hoidon tarpeen arviointi on toteutettava 3
kk:n kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Potilas voi valita
hoidostaan vastaavan terveysaseman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä sekä
lisäksi erikoissairaanhoidon yksikön laajemmalta alueelta edellyttäen, että
valinta on tehty yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa.

Lain mukaan hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on laadittava potilaan
asemasta ja oikeuksista annetun mukainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sekä
tarvittava tutkimus- tai muu suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä hoidon
järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.

Koko maan kannalta reumapotilaiden hoito toimii vaihtelevasti. Joissain
kaupungeissa asiat on hoidettu paremmin kuin toisissa. Reumapotilaiden
vastuullisen hoidon on toimittava hyvin koko maassa. Kun Heinolan reumasairaalan
toiminta lakkasi vuonna 2010, lupasi hallitus toimia reumapotilaiden hoidon
turvaamiseksi. Nyt vaikuttaa hälyttävästi siltä, että lupausten lunastamisessa
on vielä tehtävää.

Reumasäätiön Heinolan sairaala, joka oli tulehduksellisten nivelsairauksien
hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut palveluiden tuottaja, meni konkurssiin ja
lopetti toimintansa 2010. Silloin oli suuri huoli reumapotilaiden hoidon
jatkuvuudesta, ja eduskunnassa käsiteltiin opposition välikysymys aiheesta.
Hallituksen vastauksen mukaan: "Suomeen on luotu kuluneiden vuosikymmenten
aikana sairaalaverkosto, jossa toimivat kattavasti eri erikoisalat. Tämän
verkoston myötä myös reuman hoidon osaaminen on siirtynyt vähitellen
keskussairaaloihin, jotka yhdessä perusterveydenhuollon kanssa ovat rakentaneet
reuman hoidon alueellisia hoitoketjuja. Reumasäätiön konkurssin tultua tietoon
sosiaali- ja terveysministeriö selvitti yliopistosairaaloilta, ja
sairaanhoitopiireiltä niiden mahdollisuuksia hoitaa Reumasäätiön sairaalan
sulkeutuessa siirtyvät potilaat. Yliopistosairaaloiden vastausten mukaan niillä
on hyvät edellytykset hoitaa niin lapsi- kuin aikuisreumapotilaat."

Nyt on kuitenkin tultu tilanteeseen, että esimerkiksi HUS:in alueella olevat
reumapotilaat eivät koe saaneensa riittävää ja asianmukaista hoitoa.

Vastauksessaan oppositiolle vuonna 2010 hallitus on myös todennut seuraavaa:
"Reumatautien vaativa hoito keskitetään viiteen yliopistosairaalaan. Sekä lasten
että aikuisten reuma hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa niin, että
yliopistosairaalat koordinoivat hoidon kokonaisuutta ja ovat vastuussa vaikeiden
tautimuotojen hoitamisesta." Lisäksi hallitus totesi: "Neuvotteluissa on sovittu
menettelytavoista, joilla potilaat siirretään jatkohoitoon ja
kuntoutustoimenpiteiden jatkuvuus turvataan."

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:


Mitä hallitus tekee varmistaakseen, että reumapotilaiden hoito
suunnitellaan ja toteutetaan asianmukaisesti,
ovatko reumapotilaiden hoidon taso ja saatavuus toteutuneet, kuten
hallitus välikysymysvastauksessaan vuodelta 2010 lupasi ja
mitä hallitus tekee turvatakseen reumapotilaiden tasapuolisen hyvän
hoidon koko maassa?

Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2012

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com