Kirjallinen kysymys: Soidensuojelun täydennysohjelman toteuttaminen hallitusohjelman mukaisesti

Eduskunta-aloitteet • 13.11.2014

Eduskunnan puhemiehelle

Soidensuojelun täydennysohjelman toteuttaminen hallitusohjelman mukaisesti

Suomen suoalasta on suojeltu 8 % eli 8 410 km2. Suojeltuja soita on erityisillä soidensuojelualueilla, kansallis- ja luonnonpuistoissa, erämaa-alueilla sekä muilla luonnonsuojelualueilla. Pääosa suojellusta suoalasta on Pohjois-Suomessa aapasuovyöhykkeen pohjoisosassa, jossa suot ovat pääosin luonnontilaisia. Keidassuovyöhykkeellä on ojittamattomia soita vain neljännes alkuperäisestä suoalasta, ja vain murto-osa niistä on suojeltu.

Eteläisen Suomen alkuperäisestä suoalasta on suojeltu vain vajaat 2 %. Monimuotoisia korpi- ja lettosoita on suojeltu vähiten, sillä valtaosa niistä oli ehditty ojittaa jo ennen suojelupäätöksiä. Useimmat keidassoiden reunakorvet on ojitettu, vaikka muu osa suosta olisikin luonnontilainen. Suoluonnon suojelemiseksi ja säilyttämiseksi on Etelä-Suomessa tarpeen ennallistaa kaikki suojelualueiden ojitetut suot.

Soidensuojelun täydennysohjelma on hanke, jossa suojellaan Etelä-Suomen viimeiset luonnontilaiset suot, kansallisaarteemme. Valtaosa soistamme on ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä. Arvosoilla elävät kasvit ja linnut ovat uhanalaisia. Tutkijat ja asiantuntijat ovat vuosien ajan kartoittaneet suomme ja niiden luontoarvot, minkä pohjalta suojeltavat suot on valittu suojeluohjelmaan. Maanomistajat ovat olleet hankkeelle myönteisiä, sillä saavathan he korvauksen suojelusta. Suo on ekosysteemi, joka on pelastettava kokonaisuutena, jota ei voi toiselta puolelta kuivata ilman, että koko suo kärsii. Suon herkkä vesitasapaino kärsii, jos osan siitä kuivaa. Suot on pelastettava nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Suojelulla on kiire, sillä yli puolet eri suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava sovitusti. Tarvittavat selvitykset on tehty, rahoitus on valmiina, ja seuraavana on vuorossa maanomistajien kuuleminen.

Suojeluhanke on vaarassa viivästyä, pahimmillaan jopa kaatua, sillä ympäristöministeri Grahn-Laasonen jäädytti suojeluohjelman kriittisessä vaiheessa, juuri kun kuulemiset olisi aloitettu. Suoluonnolla ei ole aikaa odottaa, ja vastustus suojelulle on ollut hämmästyttävän vähäistä. Toisaalta iso osa näistä soista on valtion tai energiayhtiö Vapon hallussa. Vapo on viime vuosina halunnut myydä arvokkaita soita valtiolle suojeluun, kuten moni muukin vastuuntuntoinen maanomistaja. Toisaalta yhdenkin omistajan vastustus kaataa suojelun, jos edettäisiin pelkästään vapaaehtoisuuden turvin. Yksi hyvä esimerkki on Hyvinkään Kurkisuo, joka saatiin suojeluun vuonna 2012. Tätä ennen oli käyty vuosia kiistaa kahden maanomistajan välillä. Vapo suunnitteli turpeen nostoa, kun taas Altia halusi suojella suon ja pohjaveden. Herkät ja arvokkaat suot on suojeltava lailla, mikä onkin soidensuojeluohjelman vahvuus.

Euroopan unionin luontodirektiivin tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus EU:n alueella. Keidas- ja aapasuot on luokiteltu luontodirektiivissä erityisen tärkeiksi luontotyypeiksi. Suomi on saanut EU:n Life Luonto -rahastosta rahoitusta soiden hankintaan luonnonsuojelualueiksi sekä ojitettujen soiden ennallistamiseen.

Hallitusohjelmassa todetaan luonnonsuojelusta seuraavaa: "Hallitus tehostaa luonnon monimuotoisuuden suojelua, harjoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä ja varmistaa toimien riittävän rahoituksen, jotta luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Suunnataan luonnonsuojelun määrärahoja METSO-ohjelman, biodiversiteettistrategian, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien, soidensuojelun täydennysohjelman ja muiden suojeluohjelmien toteuttamiseksi."

Arvioiden mukaan soidensuojeluohjelman kuulemiskierros pitää saada käyntiin marraskuun puolivälissä, jotta ensimmäisen kuulemiskierroksen ehtisi käydä ennen joulua. Tämän jälkeen on varattava aikaa palautteen käsittelylle ja mahdollisesti toiselle kuulemiskierrokselle. Tämä on arvioaikataulu, joka mahdollistaa soidensuojelun täydennysohjelman käsittelyn tällä hallituskaudella. Viivyttely tai ohjelman tavoitteista luopuminen vesittää koko suojeluohjelman, ja vuosien luontoarvojen selvitystyö valuu hukkaan. Tulevat sukupolvet ihmettelevät, miksi emme toimineet suoluonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee toteuttaakseen hallitusohjelmaan kirjatun soidensuojelun täydennysohjelman uhanalaisen suoluonnon pelastamiseksi?

Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2014

Johanna Karimäki /vihr
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Osmo Soininvaara /vihr
Jani Toivola /vihr
Tuija Brax /vihr
Oras Tynkkynen /vihr
Pekka Haavisto /vihr

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com