Kirjallinen kysymys: SORA- lainsäädännön vaikutus vammaisten koulutusmahdollisuuksiin

Eduskunta-aloitteet • 02.04.2014

SORA-lainsäädännön vaikutus vammaisten koulutusmahdollisuuksiin

Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 2012 alussa tuli voimaan ns. SORA-laki (lyhenne sanoista soveltumattomuuden ratkaisuja), joka koskee humanistista ja kasvatusalaa, tekniikan ja liikenteen alaa, luonnonvara- ja ympäristöalaa sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa. SORA-lainsäädännön tarkoituksena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Sen tarkoituksena on myös edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Lain tavoite on kannatettava, mutta se on kuitenkin kohtuuttomasti heikentänyt vammaisten pääsyä opintoihin.

SORA-lain mukaan opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen/harjoitteluun. Pääsääntönä on, että hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Lain mukaan opiskelupaikan saamisen esteenä voi olla hakijan vamma, sairaus tai jokin muu terveydentilaan liittyvä seikka, joka on esteenä tutkinnon suorittamiselle. Tämä voi olla myös peruste opiskelupaikan peruuttamiselle.

Useilta vammaisjärjestöiltä on tullut huolestunutta viestiä SORA-lakiin liittyen. SORA-lainsäädäntö on vaikuttanut negatiivisesti vammaisten koulutusmahdollisuuksiin. Se on eniten vaikuttanut toisen asteen ammatilliseen koulutukseen haluavien vammaisten nuorten elämään. Varsinkin terveydenhoitoalalle pääseminen on hankaloitunut huomattavasti. Vammaisten mahdollisuudet päästä opiskelemaan voidaan hylätä pelkästään terveydentilan diagnoosin avulla, vaikka voitaisiin etsiä muita ratkaisuja, jotta nuori pääsisi opiskelemaan haluamaansa alaa. Vammaisjärjestöt ovat kertoneet lukuisia esimerkkitapauksia vammaisista henkilöistä, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan haluamaansa opiskelupaikkaan SORA-lainsäädäntöön vedoten riippumatta siitä, että heillä on motivaatiota ja mahdollisuuksia työskennellä alalla.

SORA-lakeja säädettäessä eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeVL 60/2010 vp ) huomautti, että vaikka henkilön terveydentila tai vammaisuus voi estää osallistumisen esim. joihinkin opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan kyseistä alaa. Tämä on syytä ottaa huomioon myös tulkittaessa ja sovellettaessa opiskelijaksi ottamisen esteitä koskevia säännöksiä.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 24 artiklassa korostetaan, ettei vammaisia saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle ja että heillä on oikeus yksilöllisten tarpeidensa mukaisiin kohtuullisiin mukautuksiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee, ettei SORA-lainsäädäntö heikennä vammaisten henkilöiden opiskelumahdollisuuksia?

Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2014

Johanna Karimäki /vihr
Antti Kaikkonen /kesk
Merja Kuusisto /sd
Lea Mäkipää /ps
Satu Haapanen /vihr
Kari Uotila /vas
Ben Zyskowicz /kok
Timo Heinonen /kok
Tapani Mäkinen /kok
Leena Harkimo /kok
Antti Lindtman /sd
Päivi Lipponen /sd
Sari Palm /kd
Anneli Kiljunen /sd
Arja Juvonen /ps
Maria Tolppanen /ps
Katja Taimela /sd
Kauko Tuupainen /ps
Aino-Kaisa Pekonen /vas
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Tuija Brax /vihr
Sari Sarkomaa /kok
Inkeri Kerola /kesk
Antti Rantakangas /kesk
Elsi Katainen /kesk
Mikael Jungner /sd

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com