Kirjallinen kysymys: Syömishäiriöiden hoito ja varhainen tunnistaminen

Eduskunta-aloitteet • 27.02.2015

Eduskunnan puhemiehelle

Syömishäiriö koskettaa Suomessa satojatuhansia ihmisiä, kun mukaan lasketaan sairastuneiden lisäksi heidän läheisensä. Kyseessä on pitkäkestoinen sairaus, jolla on vakavia oireita. Ihminen saattaa menettää vuosia elämästään sairauden kanssa kamppailuun. Syömishäiriöiden hoidossa on Suomessa suuria alueellisia eroja. Hoito ja kuntoutus ovat lisäksi valtakunnan tasolla sisällöllisesti määrittymättömiä. Tutkimus ja kehitystyö, hoidon tuloksellisuus sekä moninaisen sairaudenkuvan tunnistavien yhtenäisten hoitomuotojen kehittäminen vaativat kiireellistä panostusta.

Ruotsissa syömishäiriöiden erilaisista hoitomahdollisuuksista on koottu kattavasti tutkimus- ja tilastotietoa. Hoitopaikkoihin on mahdollista päästä myös ilman lähetettä itse hakeutumalla. Ruotsissa on käytössä myös erityinen osaamiskeskus, Kunskapscentrum för ätstörningar (KÄTS).

Suomella on paljon opittavaa Ruotsista syömishäiriösairauksien hoidossa. Suomeen voitaisiin luoda Ruotsin mallin mukaisesti kattava valtakunnallinen palvelu ja toimivat hoitoketjut syömishäiriösairauksia sairastaville ihmisille ja heidän läheisilleen. Ongelma ei ole vain resurssien riittämättömyys vaan usein myös osaamisvaje ja toimintatavat.

Syömishäiriötä tulee hoitaa monella tasolla yhtä aikaa. Se aiheuttaa psykologista, fyysistä ja sosiaalista haittaa. Jokaisella sairastuneella on yksilöllinen sairauden rakenne, jonka hahmottamiseksi tarvitaan asiantuntemusta. Lievät syömishäiriöt hoituvat pienelläkin tuella, mutta haasteena on, miten tunnistaa oireet ajoissa ja saada ajoissa hoitoa, varsinkin kun sairastunut ei tässä vaiheessa välttämättä itse koe tilaansa ongelmalliseksi. Tunnistamista vaikeuttaa sekin, että syömishäiriöt aiheuttavat käyttäytymistä, joka tavallisesti tulkitaan kiukutteluksi, tahalliseksi kiusanteoksi tai huomiohakuisuudeksi.

Varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä vakavat ja pitkään jatkuneet syömishäiriöt vaativat intensiivisempää hoitoa. Ilman erityisosaamista hoito jää helposti liian kevyeksi eikä paraneminen etene. Toisaalta sairastuneet ovat usein niin herkässä tilanteessa, että juuri oikeanlainen hoito auttaa, mutta väärät toimenpiteet voivat vaikeuttaa paranemista. Hoidoissa joudutaan toisinaan rankkoihin toimenpiteisiin, jotka on toteutettava oikealla tavalla, jotta sairastunut ei traumatisoidu. Traumatisoituminen hoidossa heikentää sairastuneen kykyä ottaa vastaan hoitoa myöhemmin ja pitkittää paranemista jopa vuosilla.

Syömishäiriössä ei ole kyse ruuan kanssa pelleilystä. Kyseessä on pitkäkestoinen sairaus, jolla on vakavia oireita. Syömishäiriötä voidaan hoitaa, ja valtaosa sairastuneista toipuu ajan mittaan. Vaikka syömishäiriö tunnistetaan useimmiten fyysisten oireiden ja kehossa näkyvien muutosten perusteella, on syömishäiriö ennen kaikkea mielen sairaus, joka vaikuttaa ihmisen tapaan ajatella ja toimia. Sairastuneen elämässä syöminen ei ole enää luonnollinen osa, vaan siihen sisältyy pakkoa, pelkoa, itseinhoa ja ahdistusta. Syöminen tai syömättömyys sekä usein myös pakonomainen liikunta vaarantavat ja haittaavat tavallista elämää.

Sellaisissakin tilanteissa on ongelmia saada hoitoa, kun potilas itse hakeutuu hoitoon jo ennen kuin sairaus on fyysisesti dramaattisessa vaiheessa. Suomessa syömishäiriöpotilaat voivat joutua odottamaan hoitoon pääsyä puolikin vuotta julkisessa terveydenhuollossa. Syömishäiriöiden tunnistaminen edellyttää riittävää ammattitaitoa ja saumatonta yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä sekä selkeää työnjakoa ja hoitoonohjauskäytäntöjä peruspalveluiden tarjoajien ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon välillä. Terveydenhuollossa hoitomahdollisuuksien kehittämisen ohella tulisikin panostaa siihen, että oireet, silloinkin kun henkilö itse ei vielä ole valmis niitä tuomaan esiin, tunnistetaan riittävän varhaisessa vaiheessa muun muassa terveydenhuollon henkilöstön lisäkoulutuksen avulla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee syömishäiriöiden varhaisen tunnistamisen parantamiseksi, syömishäiriöpotilaiden hoitoon pääsyn helpottamiseksi ja hoidon laadun parantamiseksi?

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2015

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com