Kirjallinen kysymys: Teollisuuden energiatehokkuusinvestointien edistäminen

Eduskunta-aloitteet • 27.02.2009

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa teollisuus käyttää yli puolet maassamme kulutettavasta energiasta. Teollisuuden ratkaisuilla on siten keskeinen merkitys energiankäytön tehostamiseen liittyvissä ponnisteluissa. Samalla teollisuus on suurin potentiaalinen hyötyjä energiatehokkuuden parantamisessa. Investointien edistäminen energiatehokkuuden nostoon tuottaa kestävää kilpailuetua teollisuudelle ja samalla luo markkinoita uuden säästävän tekniikan kehittämiselle ja kaupallistamiselle. Pitkällä aikavälillä suurimmat energiatehokkuuden nostot ovat saavutettavissa kehittämällä parempia teollisia prosesseja eikä vain vanhojen prosessien parantelulla.

Suomi on valitettavasti menestynyt varsin huonosti energiankäytön tehostamisessaan ja on ollut ainoita Länsi-Euroopan maita, jossa energiankulutuksen kasvu on edelleen tiiviisti kytköksissä taloudellisen kasvun kanssa. Naapurissamme Ruotsissa sidos on onnistuttu kiitettävästi katkaisemaan: siellä viimeisten 15 vuoden aikana sähkönkulutus on kasvanut vain 3 %, kun samaan aikaan meillä on kasvua ollut 36 %.

Nyt ovat voimassa vuosille 2008-2016 sovitut sektorikohtaiset energiansäästösopimukset. Sopimus tarjoaa energiansäästöstä kiinnostuneelle yritykselle valmiin kehikon ja tiedonsaannin. Teollisuusyrityksissä vallitsee usein harhainen käsitys, että ei ole enää tehostamisen varaa ja että kaikki mahdollinen säästön eteen on jo tehty. Kuitenkin energiakatselmuksissa löytyy säännöllisesti hyviä säästökohteita, joissa takaisinmaksuaika on pieni ja saatava säästö merkittävä. Alan toimijoiden mukaan energiakatselmuksien määrää voitaisiin hyvin nostaa moninkertaiseksi, mahdollisesti jopa kymmenkertaiseksi. Tämä olisi tärkeää, sillä oikea informaatio todellisista mahdollisuuksista on teollisuuden kaiken järkevän päätöksenteon ennakkoehto.

Muilla sektoreilla saatavaan energiankäytön tehostamiseen ja sitä seuraavaan hiilipäästöjen välttämiseen verrattuna teollisuudessa saadaan kustannustehokkaita säästöjä. Esimerkiksi Euroopan teollisuuden paineilmalaitteiden ajanmukaistaminen vähentäisi sähkönkulutusta 30 hiilivoimalan tuotannon verran. Jos sama vaikutus pitäisi saada aikaan liikennesektorilla, pitäisi 30 miljoonaa tavallista autoa vaihtaa vähäpäästöisiksi hybrideiksi. Ensin mainittu toimenpide säästäisi 3 miljardia euroa, jälkimmäinen maksaisi 750 miljardia euroa.

Ruotsissa on käytössä järjestely, jossa teollisuusyritys pääsee sähköverosta, jos se tekee tietyn aikarajan sisällä sovitut energiansäästöhankkeet. Käytäntöä on pidetty hyvänä, ja se on tuottanut tuloksia; teollisuus on lähtenyt liikkeelle innokkaasti. Yrityksissä arvostetaan myös mahdollisuutta kiihdytettyyn poisto-ohjelmaan, jota voitaisiin soveltaa kriteerit täyttäviin energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Erilaisia informaation ja taloudellisten kannusteiden lisäämiseen perustuvia järjestelyjä energiatehokkuuden nostamiseksi olisi järkevää lisätä. Myös uusien keinojen kehittely olisi tärkeää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä toteuttaakseen hallitusohjelmaan kirjatun energiankulutuksen kääntämisen laskuun,

onko energiatehokkuuden nostoon tähtäävien teollisten prosessien tutkimus- ja kehitystyön edistämiseksi suunnitteilla mitään,

miten aiotaan lisätä informaatiota ja talouskannusteita teollisuuden energiatehokkuuden nostamiseksi sekä

kuinka varmistetaan nopea liikkeellelähtö teollisuuden kaikkein edullisimpien päästöjä vähentävien keinojen käyttöönotossa?


Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2009

Johanna Karimäki /vihr

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com