Kirjallinen kysymys tietotekniikan opetuksesta peruskoulussa

Eduskunta-aloitteet • 26.10.2018

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalainen koulujärjestelmä elää murroskauttaan. Ylioppilaskirjoitusten digitalisoituminen kokonaan vuoteen 2019 mennessä antaa tietotekniikalle roolin, jota sillä ei tätä ennen ole maamme opetuksessa ollut. Toisen asteen koulutus etenee suurin harppauksin kohti digitaalista tulevaisuutta, eikä perusteetta. Työelämän muuttuessa ihmiset työllistyvät enenevässä määrin tietotekniikan aloille, ja tämä kehitys vaikuttaa kaikkein eniten nuoriin tulevaisuuden työntekijöinä.

Monelle nuorelle tie ammatti- tai yliopistokoulutukseen kulkee lukion kautta. Se on yleissivistyksen polulla tärkeä etappi, jonka merkitys kasvaa entisestään, kun korkeakoulut alkavat painottaa valinnoissaan aiempaa enemmän ylioppilastodistuksen arvosanoja.

Nykylukion opetuksessa korostuu tietotekninen osaaminen. Nuorten oletetaan diginatiiveina osaavan käyttää laitteita sekä ohjelmia näppärästi ja ongelmitta jo lukion aloittaessaan. Julkisuudessa puhutaan siitä, kuinka uusi sukupolvi on sosiaalisen median sekä internetin maailmassa varttuneena oppinut käyttämään älylaitteita jo taaperoikäisenä. Tässä keskustelussa on selvästi unohdettu nuorten mediankäytön luonne, joka on pääasiassa viihteellinen. Harva nuori opettelee vapaa-aikanaan esimerkiksi Ecxelöintiä tai kymmensormijärjestelmää. Kuitenkin juuri nämä taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä jatko-opintojen kannalta. Niitä siis voisi olettaa opetettavan kouluissa riittävällä tasolla. Valitettavasti nykytilanne ei kaikkialla Suomessa ole tämä.

Tietotekniselle osaamiselle on asetettu oppiaine- ja luokka-astekohtaisia tavoitteita, jotka tulisi vuosittain saavuttaa. Tavoitteet ovat kuitenkin melko epämääräisiä ja jättävät kunnille paljon varaa omille tulkinnoilleen. Selkeitä vaatimuksia opetuksen laadusta tai määrästä ei ole. Tietotekniikka ei myöskään itsessään ole pakollinen oppiaine, ja sen järjestäminen valinnaisaineenakin vaihtelee kouluittain. Tämä luo nuorille epätasa-arvoisen aseman niin jatko-opintoihin mentäessä.

Tarkat edellytykset tiettyjen digitaitojen opettamisesta loisivat varmasti selkeyttä nykytilanteeseen ja pakottaisivat kunnat ottamaan teknologisen osaamisen tavoitteet vakavasti. On myös perusteltua kyseenalaistaa, miksei tietotekniikan kaltainen nykypäivän kansalaistaito jo sisälly opetussuunnitelmaan omana oppiaineenaan.

Jos ja kun digiosaaminen toisen asteen arvioinnissa korostuu, tulee peruskoulun taata taidoille riittävä pohja. Näin on oltava, jotta nuorista kasvaa tietotekniikkataitoisia tulevaisuuden kansalaisia oikeasti, eikä vain paperilla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymykset:

Miten hallitus aikoo tulevaisuudessa taata peruskoulun jälkeen toiselle asteelle siirtyvien nuorten tarvittavat teknologiataidot?
Kuinka hallitus aikoo varmistaa tietotekniikan opetuksen laadun ja määrän tasa-arvoisuuden kaikkialla Suomessa?
Aiotaanko tietotekniikan opettamisesta omana oppiaineenaan tehdä pakollista peruskoulussa?

Helsingissä 26.10.2018

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki@eduskunta.fi