Kirjallinen kysymys tutkimustyön resursseista ja tutkijoiden työhyvinvoinnista

Eduskunta-aloitteet • 18.04.2018

Eduskunnan puhemiehelle

Tutkimustyö on luonteeltaan varsin poikkeavaa muihin henkisen tai suorittavan työn muotoihin verrattuna. Työsuorituksissa tähdätään yleensä johonkin tiettyyn tulokseen, joka on ennalta määrätty ja tunnettu. Tutkimuksen tarkoituksena taas on tuottaa uutta tietämystä, jotain, mitä ei missään muualla ole aikaisemmin tehty. Työn tuloksena on siksi toisinaan projektin epäonnistuminen, mikä riski on myös hyväksyttävä osana tieteellisen työn luonnetta. Toisaalta myös alkuperäisessä tavoitteessaan epäonnistunut tutkimustyö voi hyödyttää jatkotutkimuksia tai synnyttää uusia ja täysin odottamattomia tuloksia. Varsinkin perustutkimus on luonteeltaan epävarmaa, mutta toisaalta äärimmäisen tärkeää uusien innovaatioiden ja oivallusten synnylle. Myös kaupallisesti menestyvät sovellukset ja tuotekehitys pohjautuvat hyvin usein perustutkimuksen kautta todettuihin ilmiöihin. Tutkimus ja siitä kumpuavat tuotekehitys ja innovointi ovat maamme kansantaloudelle välttämättömiä. Sen turvin saamme vientiin korkean tason tuotteita ja toisaalta voimme myös vastata maailman megatrendeihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tutkimustyö tarvitsee myös aikaa, työrauhaa ja resursseja. Korkeakouluissa toteutettavan tutkimuksen, varsinkin perustutkimuksen, on oltava myös riippumatonta ja vapaata. Tutkimustyön tavoitteena tulisi olla vaikuttavia tutkimustuloksia, joita arvioidaan tieteellisillä kriteereillä, ei tavanomaisilla tuottavuuskriteereillä.

Projektityön menetelmät ajankäytön kirjaamisineen ja tiukkoine aikatauluineen ovat löytäneet tiensä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Projektien ajallisen keston lyhyys ja rahoituksen lyhytjänteisyys niin ikään ovat haitallisia luovalle työlle ja hyvien tulosten saavuttamiselle. Tämä on epätarkoituksenmukaista, koska tieteellistä työtä ei kannata ohjata tehdasmaisella logiikalla. Tukimustyölle on oltava aikaa ja resursseja. Näin ei kuitenkaan ole. Hallitus on leikannut yliopistojen toimintamenoja ja Tekesin tutkimustoimintamenoja niin tuntuvasti, että muutos näkyy turhautumisena tutkijoiden parissa. Tieteentekijöiden liiton nuorille tutkijoille teettämän kyselyn tulokset ovat karut. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoo pohtineensa siirtymistä muihin tehtäviin. Jopa 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo murehtivansa tulevaisuuden työtään. Epävarmuus vähentää luovuutta ja kaventaa ajattelua. Huoli tutkimusprojektin ja tutkimusrahoituksen jatkuvuudesta on suurta ja vaikeuttaa tutkimukseen keskittymistä. Tutkijat ovat erittäin tyytymättömiä jatkuviin määräaikaisuuksiin ja johtamismalleihin yliopistoilla. Maamme kilpailukyky on perustunut osaamiseen, mutta sen murentaminen kostautuu lähivuosina.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata tieteellisen työn tuloksellisuuden edellyttämän riittävän projektien ajankäytön, tieteellisen työn jatkuvuuden ja resurssit tutkijoille ja

mitä hallitus tekee tutkijoiden työhyvinvoinnin parantamiseksi?

Helsingissä 18.4.2018

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com