Kirjallinen kysymys: Työkyvyttömyyseläkkeen ja työtulojen yhteensovittaminen työhön kannustavalla tavalla

Eduskunta-aloitteet • 13.03.2015

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työtulojen yhteensovittaminen työhön kannustavalla tavalla

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on paljon helpompi saada työkyvyttömyyseläkepäätös kuin palata työelämään työkyvyttömyyseläkkeeltä. Harva on kuitenkin täysin työkyvytön, vaikka työkyky jollain tietyillä aloilla olisi alentunut.

Sosiaaliturvajärjestelmän ja verotuksen yhteisvaikutuksena syntyy kannustinloukkuja, joissa ei taloudellisesti kannata ottaa vastaan työtä. Yksi tällainen vakava ja aito loukku on niillä, jotka saavat vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä. Vähimmäistyökyvyttömyyseläke leikkaantuu kerralla pois ansion ylittäessä 733,80 euroa. Loukku voitaisiin purkaa pois tasa-arvoisella ja kannustavalla mallilla sovittelemalla palkkaa ja eläkettä samaan tapaan kuin työttömyysetuuttakin: Jokainen ansaittu euro leikkaisi vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä 40 sentillä. Jotta vammaisten ja osatyökykyisten toimeentulo turvattaisiin hyvin myös osa-aikaisissa tehtävissä, eläke säilyisi leikkaantumattomana 733,80 euron kuukausipalkkoihin asti - kuten nykyäänkin.

Työkyvyttömyyseläkkeellä on 260 000 henkilöä. Suuri ja kasvava joukko ovat mm. mielenterveysongelmista kärsivät, mutta heidän työkykynsäkin pystytään usein palauttamaan nykyisillä hoitokeinoilla. Eläketurvakeskuksen selvitysten perusteella eläkkeellä olevista jopa 60 000 olisi työhaluisia ja -kykyisiä. Nykyään ei siis puhuta mistään marginaalisesta ryhmästä. Heidän toimeentulonsa, työkykynsä ja hyvinvointinsa kannalta on tärkeää, että heillä on mahdollisuus osallistua työmarkkinoille. Esteenä on kuitenkin kannustinloukku asenteiden lisäksi. Muualla maailmassa on hyviä käytänteitä kannustaa vammaisia tai mielenterveysongelmista toipuvia työhön. Esimerkiksi Kanadassa osatyökykyisille elämiseen tarkoitettu sosiaalituki ei leikkaudu pienistä työtuloista.

Jos 40 000 nyt työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa työllistyisi 1 500 euron kuukausipalkkatasolle, tämä tarkoittaisi julkisen talouden tasapainon paranemista vuositasolla 800 miljoonalla eurolla verotulojen kasvun sekä asumistuki- ja työkyvyttömyyseläkesäästöjen kautta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä selvityksiä hallitus on tehnyt, jotta paluu työelämään työkyvyttömyyseläkkeeltä helpottuu?

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2015

Johanna Karimäki /vihr

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com