Kirjallinen kysymys: Uusiutuvan energian tukeminen syöttötariffein

Eduskunta-aloitteet • 23.02.2010

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi on bioenergian luvattu maa, jos niin halutaan. On kuitenkin odotettu liian kauan uusiutuvan energian syöttötariffeja eli takuuhintaa, jonka hallitus on luvannut biokaasulle ja tuulelle. Syöttötariffityöryhmän viime syksynä antama esitys oli tuulivoiman ja biokaasun pientuottajille murskaava. Tuulivoiman rajaus tariffituelle oli 1 MW ja biokaasun 300 kW. Esitys oli huono ja lähtökohtakin oli heikko, sillä syöttötariffi tarvittaisiin koko uusiutuvien energiamuotojen kentälle. Ei ole järkevää, että suomalaiset puupelletit viedään enimmäkseen Ruotsiin ja Tanskaan, sillä ahdingossa kamppaileva puuteollisuus hyötyisi syöttötariffista puuenergialle. Se tukisi sahateollisuutta ja laatupuutuotteiden kehittämistä.

Esitetty rajaus on liian korkea sekä tuulivoimalle että biokaasulle. Sähkön tekeminen biokaasusta tuottaa sivutuotteena paljon lämpöä. Jos laitoskoon rajaus olisi 300 kW sähköä, tarkoittaa se noin 1 MW:n lämpötehoa. Siihen tarvittaisiin 150 lehmän navetta. Tehovaade rajaa siten ulos maatilakohtaiset biokaasureaktorit sekä pienten jätevedenpuhdistamoiden, pienten kuntien erilliskerätyn biojätteen ja elintarviketeollisuuden yksiköiden reaktorit. Biokaasun osalta myös liikennekäyttö on kiistatta tärkeää, ja siksi liikennekäytölle olisi asetettava sama tariffitaso kuin sähkölle.

Biojäte on painavaa, ja sen kuljettelu vie rahaa ja energiaa. Hajautettu biokaasutuotanto on järkevä vaihtoehto hajautetusti syntyvälle biomassalle: lietelannalle, jätevesilietteelle, biojätteelle ja tulevaisuudessa myös esimerkiksi järviruo'olle ja leväpuhdistamojen massoille. Ympäristön ja teknologiakehityksen kannalta on olennaista, että biokaasulaitoksia syntyy. Prosessissa syntyvä tuote on hyvä ja ekologinen lannoite.

Mikroturbiinitekniikka kehittyy Suomessa; esimerkiksi Wärtsilä on kehitystyössä aktiivinen. Pienille biokaasulaitoksille ja niihin liittyvälle osaamiselle on hyvät vientimahdollisuudet, mikäli tuotteiden ja yritysten kehittymistä edistävät hyvät kotimarkkinat. Sama koskee myös tuulivoimakomponenttien kehittämistä. Teknologiateollisuuden ja VTT:n laatimassa tiekartassa vuoteen 2020 kasvun tien ratkaiseva tekijä on kotimainen kysyntä, jota edesauttamaan perätään tuulivoiman syöttötariffia. Viime marraskuussa julkaistu tuuliatlas osoittaa, että Suomessa tuulee merellä ja sisämaassa, kun mennään korkeuksille 100-150 metriä.

Muualla Euroopassa tuetaan jo uusiutuvaa energiaa tariffein. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa pienetkin tuulivoimalat saavat syöttötariffin. Viime vuonna aurinkosähkö oli tuulivoiman jälkeen toiseksi suurin uuden sähköntuotannon ryhmä EU:ssa. Tämä ei olisi mahdollista ilman Saksan syöttötariffia, joka kannustaa asentamaan myös yksityisten talojen katoille aurinkopaneeleita. Hyöty ulottuu myös työllisyyteen: konepajoille ja teknologiateollisuuteen saadaan työtä, ja myös laitteiden asentajille saadaan työtä.

Tarvitaan aitoa tukea uusiutuvalle energialle ja pian. Tariffijärjestelmä ei saa sementoida energiapalettia, vaan sen tulee olla joustava ja tähdätä ekotehokkaaseen sähköön ja uusien menetelmien kehittämiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus edistää tariffilla hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa siten, että tuki myönnetään myös pientuotannolle, mikä edistää työllisyyttä koko maassa?

Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2010

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com