Kirjallinen kysymys Vantaanjoen jätevesipäästöistä

Eduskunta-aloitteet • 21.06.2018

Eduskunnan puhemiehelle

Vantaanjoen vesistöalueen 1 680 km2:n valuma-alue ulottuu neljäntoista kunnan alueelle. Sen pääuoma on sadan kilometrin pituinen Vantaanjoki, joka on sivujokineen yli miljoonan ihmisen virkistysalue sekä poikkeustilanteiden raakavesilähde. Se tarjoaa luontoelämyksiä ja ekologisia käytäviä. Siksi alueen suojeleminen ja kunnossapito on tärkeää.

Yksi Vantaanjoen ongelmista on jätevedenpuhdistamoilta tulevat päästöt. Kevään sulamisvedet ja syyssateet aiheuttavat puhdistamoille ja pumppaamoille ylikuormitusta. Silloin puhdistamatonta jätevettä voi päästä jokeen. Ongelma on jatkunut jo vuosia. Joitakin parannuksia on saatu, kun kunnat ovat investoineet uutta lisäkapasiteettia jätevedenpuhdistamoihinsa. Parannuksista huolimatta jatkuvat jätevesivuodot Vantaanjokeen ovat herkälle luonnolle ja kalastolle haitallisia. Ne on saatava loppumaan.

Esimerkiksi Nurmijärveltä on vuoden 2017 marras—joulukuussa päätynyt Vantaanjokeen yli 13 000 kuutiota puhdistamatonta tai vain osittain käsiteltyä jätevettä.

Kolmen vuorokauden aikana, 5.—7.1.2018, Nurmijärveltä pääsi jätevettä Vantaanjokeen Kirkonkylän puhdistamolta 5 237 m³, Rantakujan jätevedenpumppaamolta 200 m³, Rajamäen Pokatien jätevedenpumppaamolta 350 m³ ja vielä Kirkonkylän pumppaamolta 1 536 m³.

Ongelmana on Kirkonkylän ikäloppu vedenpuhdistamo, jonka uusiminen on Nurmijärven investointiohjelmassa. Takavuosina suurimmat päästöt olivat Riihimäellä, kunnes Riiihimäen puhdistamon laajennus valmistui vuonna 2015. Vantaanjoen kunnista Helsingin päästöt ovat kokonaisuudessaan suurimmat, mutta se laskee puhdistamattomat vedet enimmäkseen suoraan mereen. Tämäkin on kestämätöntä ja aiheuttaa haittaa jokisuun vesistöön. Tammikuussa 2018 Malmin pumppaamolta pääsi ylivuoto jätevettä suoraan Longinojaan.

Helsingissä jätevesiä pääsee vuosittain puhdistamattomina mereen noin 3 000 kuutiota. Jos se lastattaisiin 10 kuution säiliöautoihin, se tarkoittaisi 300:aa kuormaa jätevettä. Syy kotitalouksien jätevesien mereen johtamiseen löytyy reilut sata vuotta sitten rakennetusta kantakaupungin viemäriverkosta. Jätevedet ja hulevedet eli sade- ja sulamisvedet laitettiin kulkemaan samassa putkessa. Viemäriverkon eriyttäminen on valtava urakka, joka maksaa paljon.

Helmikuussa 2016 uutisoitiin, että runsas vesimäärä oli täyttänyt viemäriputket varsinkin pääkaupunkiseudun pohjoisosissa. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY:n) alueen jätevedenpumppaamoista jätevettä vuoti vesistöön noin viidellä pumppaamolla. Ongelmia oli eniten viemäriverkkoalueen pohjoisosissa, Pohjois-Vantaalla ja Pohjois-Espoossa.

Lainsäädännön mukaan kunnat ovat vastuussa hulevesijärjestelmistä, mutta monessa kunnassa järjestelyt ovat puutteellisia ja myös hulevesiä haitta-aineineen pääsee Vantaanjoen vesistöön. Jäänestoaineiden päästöt Helsinki-Vantaan lentokentältä päätyvät ympäristön puroihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueella, imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla, ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja sekä edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin.

Hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla vastaa kunta. Kunnissa onkin tartuttava hulevesiasioiden asianmukaiseen hoitamiseen. Kosteikkojen ja viivytysaltaiden rakentamiset ovat toimenpiteitä, joiden avulla voidaan sekä hillitä tulvia että parantaa vesistöihin valuvien vesien laatua.

Vantaanjoki on Suomenlahden paras taimenjoki. Vantaanjoen pääuomaan on perustettu Natura 2000 -alue vuollejokisimpukan ja saukon elinympäristön suojelemiseksi. Natura-alueen pituus on 59 km, ja se ulottuu Nurmijärven Nukarinkoskelta Helsingin Vanhankaupunginkoskelle. Vantaanjoen kunnat saavat silti edelleen päästää Vantaanjokeen puhdistamattomia jätevesiä. Vantaanjoen Natura-alueen statuksen tulee suojella paremmin luontoa saastuttamiselta, ja lainsäädännön puutteet tulee korjata pikimmiten. Jätevesipäästöt aiheuttavat vesistössä happivajetta, joka tappaa kaloja ja pohjaeläimiä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämiseksi ja hulevesien hallinnan edistämiseksi?

Helsingissä 21.6.2018

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com