Kirjallinen kysymys: Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentäminen

Eduskunta-aloitteet • 13.04.2010

Eduskunnan puhemiehelle

Keskistä Uuttamaata halkovalla Vantaanjoella tapahtuu kuntien jätevesiverkoista tulevia puhdistamattoman jäteveden päästöjä aivan liian usein. Päästöjä on ollut useana vuotena useasta lähteestä.

Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoituksen mukaan Nurmijärven Isoniityn jätevedenpumppaamolta pääsi puhdistamatonta jätevettä Vantaanjoen sivu-uomaan Luhtajokeen syyskuussa 2009 yhteensä noin 250 kuutiota. Jätevettä on päässyt syyskuussa 2009 Vantaanjokeen myös Helsingin Pukinmäen jätevedenpumppaamolta. Ilmoituksen mukaan syynä ovat olleet laitehäiriöt. Syksyllä 2008 Riihimäen jätevedenpuhdistamolta on jouduttu laskemaan puhdistamatonta jätevettä, joka on päätynyt Vantaanjokeen.

Virtavesien hoitoyhdistys on ilmaissut huolensa jätevesipumppaamojen ylivuodoista. Vantaanjoen lohet ja taimenet nousevat syksyisin merestä jokeen, ja kutuaika on lokakuun loppupuolelta marraskuun alkuun. Puhdistamattoman jäteveden päästöt voivat aiheuttaa vesistössä happikatoa, joka puolestaan voi johtaa kala- ja eliöstökuolemiin.

Jätevesipäästöt ovat olleet usean vuoden ajan jokakeväinen ilmiö, mutta tilanne on keväällä 2010 runsaan lumen määrän vuoksi poikkeuksellisen hankala. Tulva-aikaan vettä on niin paljon liikkeellä, ettei kaikki mahdu putkistoihin, ja tämän vuoksi jätevettä on jouduttu laskemaan Vantaanjokeen. Riihimäen Veden jätevedenpuhdistamolta on päässyt tuhansia kuutioita jätevettä Vantaanjokeen. Pääsiäisen aikaan jokeen pääsi noin 3 500 kuutiota raakaa viemärivettä ja saman verran esikäsiteltyä jätevettä. Myös Nurmijärvi on päästänyt Vantaajokeen runsaasti puhdistamatonta jätevettä. Niin ikään Tuusulassa on tapahtunut useita päästöjä, joiden tarkka määrä ei ole tiedossa. Pintavesien hoitoyhdistyksen keräämien tietojen mukaan Vantaanjokeen olisi laskettu lähes 26 000 kuutiota jätevettä kevään 2010 kuluessa.

Päästöt rehevöittävät vesistöä ja kuluttavat happea. Jäteveden mukana vesistöön leviää myös päästöjen mukana ulosteperäisiä bakteereita ja viruksia, jotka huonontavat veden hygieenistä tasoa. Tilanne vaatii toimenpiteitä ja parempaa jätevesien ja hulevesien hallintaa. Yksi ratkaisu on imeyttää hulevedet rakentamattomille alueille sekä tehdä kosteikkoja ja viivytysaltaita. Näin vesien sisältämät ravinteet saadaan kasvien käyttöön, ennen kuin ne päätyvät rehevöittämään vesistöjä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä Vantaanjoen tilan parantamiseksi ja jokavuotisten jätevesipäästöjen vähentämiseksi?

Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2010

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com