Kirjallinen kysymys vesistöihin ja maaperään päätyvän mikromuovin vähentämisestä

Eduskunta-aloitteet • 29.12.2017

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen Luonto -lehti on valinnut vuoden 2017 turhakkeeksi fleecekankaan. Valinnalla toimitus haluaa kiinnittää huomiota polyesterikankaista irtoavaan mikromuoviin.

Suomen ympäristökeskuksen tekemissä pesututkimuksissa fleecetakista irtosi yhdellä pesukerralla jopa 200 000 alle viiden millimetrin kokoista mikromuovipalaa. Fleecekankaan lisäksi on paljon muitakin polyesteripohjaisia kankaita, esimerkiksi urheiluasuissa, joista irtoaa pestessä suuria määriä mikromuovihippusia.

Mikromuovia löytyy laajasti maailman vesistöistä ja syömistämme merenelävistä. Vuosittain maapallolla tuotetusta 288 miljoonasta tonnista muovia mereen päätyy noin 10 prosenttia. Esimerkiksi mereen päätyneiden juomapullojen muovi hajoaa pikkuhiljaa UV-säteilyn ja aaltojen vaikutuksesta. Mikromuovin vaikutuksia ei tarkkaan tunneta, joskin on viitteitä sen vaikutuksesta merilintujen alentuneeseen hedelmällisyyteen.

Myös Itämeri kärsii muovijätteestä, erityisesti pieneksi jauhautuneista muovihipuista, joita löytyy yllättävän paljon Itämeren ekosysteemistä. Näiden muovihippusten kautta kulkeutuu myös muovien sisältämiä haitta-aineita, kuten pehmentimiä, UV-suojia ja antioksidantteja. Muovien sisältämät haitalliset yhdisteet rikastuvat ravintoketjuissa.

Vuositasolla polyesterivaatteiden pesussa irtoaa Suomessa 154 000 kiloa mikromuovia. Suurin osa saadaan puhdistettua jätevedenpuhdistamoilla niin, että vesistöihin muovista päätyy vain noin prosentti. Mutta valtaosa puhdistamoille jäävästä vaatteiden mikromuovista kulkeutuu puhdistamolietteen mukana pelloille tai viherrakennuskohteisiin. Kaiken kaikkiaan yli 40 prosenttia puhdistamolietteistä päätyy kierrätysravinteina pelloille. Ravinteiden mukana pelloille leviää mikromuoveja ja muita haitta-aineita, joiden vaikutuksista ei ole juuri tietoa. Tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston tutkimusprojektissa selvitetään mikromuovien sisältämien kemikaalien kulkeutumista eliöihin solutasolla. Maista esimerkiksi Sveitsi on kieltänyt jätevesilietteet pelloilla.

On selvää, että mikromuovin määrää pesuvesissä on kaikin keinoin vähennettävä ja yksi keskeinen kysymys on mikromuovit kosmetiikassa. Pieniä muovisia mikrohelmiä käytetään monissa kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa. Niitä käytetään kuorimaan ihoa tai lisäämään tuotteen väriä ja muita ominaisuuksia. Myös ne kulkeutuvat jätevesissä joko vesistöihin tai lietteeseen. Kosmetiikassa mikromuovit tuleekin kieltää kokonaan, kuten Pohjoismaiden neuvosto suosittaa pohjoismaiden hallituksille.

Meriin päätyvää mikromuovia tulee todella monista lähteistä. Norjan ympäristökeskuksen arvion mukaan autojen renkaiden kuluminen maanteillä tuottaa mereen 35-kertaisen määrän mikromuovia kotitalouksien pyykinpesuun verrattuna. Keskuksen arvio on, että renkaiden kuluminen tieliikenteessä on suurin yksittäinen merten mikromuovin lähde. Siksi erityisesti hulevesien hallintaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Muovista tehdyt keinokuidut, kuten polyesteri, polyamidi, akryyli ja elastaani syntyvät öljyteollisuudessa. Fossiilisista poltto- ja raaka-aineista irrottautuminen on keskeinen kohtalonkysymys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi riippuvuus tuontiöljystä heikentää Suomen kauppatasetta. Vaatteissa olisi kestävämpää käyttää luonnollisia kuituja, kuten luomupuuvillaa ja pellavaa sekä uusia puupohjaisia kuituja. Suomella on hyvät mahdollisuudet luoda uusia tekstiilimarkkinoita biopohjaisten polymeerien tuottamisen ja tuotekehityksen kärkimaana. Kun siirrytään kangaskasseihin, biohajoaviin muoveihin sekä puupohjaisiin tekstiileihin, myös suomalainen selluteollisuus saa uusia mahdollisuuksia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee, jotta luonnollisia kuituja käytettäisiin enemmän tekstiiliteollisuudessa muovipohjaisten keinokuitujen sijaan,
kuinka hallitus edistää uusien puupohjaisten kankaiden innovaatioita ja tuotekehitystä,
mitä hallitus tekee, jotta autonrenkaista hulevesien kautta vesistöihin päätyvän muovin osuus vähenee ja
miten hallitus on edistänyt Pohjoismaiden neuvoston suositusta kieltää mikromuovihelmet kosmetiikassa?

Helsingissä 29.12.2017
Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com