Kirjallinen kysymys: Virtaavien vesien tilan parantaminen

Eduskunta-aloitteet • 21.06.2010

Eduskunnan puhemiehelle

Kysyin kirjallisessa kysymyksessäni KK 289/2010 vp 13. huhtikuuta 2010 Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämisestä, johon sain ministerin vastauksen 4. toukokuuta. Kysymyksessäni esitetty ongelma ei valitettavasti rajaudu vain Vantaanjoen valuma-alueeseen, vaan samanlaisia ongelmia esiintyy joissa ympäri maata. Vastauksessa tunnistettiin ongelmia, mutta ei juuri esitetty ratkaisukeinoja niiden poistamiseksi. Kysymykseni laadinnan jälkeen on ilmennyt uusia tietoja, jotka antavat aihetta miettiä uudelleen jätevesipäästöjen valvontaa. Myös asetusten tai lakien muuttamista pitäisi harkita, jotta turvattaisiin nykyistä paremmin vesistön kunto ja sen kalaston luontainen uudistuminen.

Eri kuntien vesilaitokset ilmoittavat jätevesipäästöistä hyvin vaihtelevasti. Osa raportoi päästön määrän kuutioina, joiltakin (kuten Tuusulalta) löytyy vain tieto tiettynä päivänä sattuneesta päästöstä ilman määrällisiä arvioita. Kun joen valuma-alueella on ilmoituksissa kirjava käytäntö, on lähes mahdotonta muodostaa kokonaiskuvaa jokeen päässeistä jätevesikuormista ja sitä kautta ravinnepäästön suuruudesta. Joen suulla olevan kunnan jätevesilaitoksen vastuulla on kerätä yläjuoksussa olevilta laitoksilta tiedot, jotta voidaan laskea yhteen koko valuma-alueen ravinnepäästöt. Käytännössä tämä ei toimi, vaan esimerkiksi Vantaanjoen osalta Helsinki ilmoittaa ympäristöluvan vastaisesti vain omat päästönsä. Valvonnan kiristämiselle on selkeä tarve.

Vuoden mittaan Vantaanjokeen tulee pumppaamoista kymmeniätuhansia kuutioita jätevesipäästöjä, pelkästään keväällä 2010 Riihimäeltä noin 40 000 kuutiota ja Nurmijärveltä noin 20 000 kuutiota. Jätevesipäästöt eivät rajaudu vain kevättulvien ja rankkasateiden aikaan, jolloin päästö laimenee melko tehokkaasti. Pumppaamoissa esiintyy häiriöitä myös vähävetisinä aikoina, jolloin aiheutuva haitta veden laadulle on myös suurempi. Vantaanjoella on ollut viimeisen vuoden ajalta tapauksia, joissa joen sivuhaaroissa ja pääuomassa on ajoittain ollut jopa 10-20 % virtaamasta raakaa viemärijätettä. Tästä ei aiheudu vain hygieenistä haittaa, vaan seurauksena on kalakuolemia ja pohjaeliöstön vakava vahingoittuminen. Pumppaamoiden häiriöiden estäminen on erittäin tärkeää turhan luontovaurion ehkäisyssä. Vesihuoltolaitoksia tulisi ohjeistaa nykyistä velvoittavammin hoitamaan asianmukaisesti varavoiman saanti ja pumppaamoiden häiriötön toiminta.

Jokiekosysteemien hyvinvointia eivät uhkaa ainoastaan jätevedet, vaan ihminen on puuttunut muutenkin raskaasti niiden toimintaan. Vesistöjen rakentaminen vesivoimapadoilla on katkaissut lohikalojen vaellusreittejä mereltä jokien latvaosien kutualueille. Ilman lohikalojen nousua jokeen ja luontaista kannan uudistumista kalataloustoimenpiteet istutuksineen ovat vain tekohengitystä. Ojitus ja hulevesien johtaminen nopeasti viemärien välityksellä jokiuomaan jyrkentävät vedenvirtaaman vaihtelua ja aiheuttavat tulvimista alajuoksulla sekä virtaaman lähes katoamista kuivana aikana. Tulvat pahentavat myös ravinnepäästöjä pelloilta jokeen ja sitä kautta Itämereen. Hitaampi veden kulku olisi virtaamavaihteluiden kannalta erittäin hyvä asia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä jätevesipäästöjen valvonnan tehostamiseksi, jätevesipumppaamoiden toimintavarmuuden parantamiseksi, tulvia ja uoman kuivumista aiheuttavan liian nopean valunnan korjaamiseksi sekä puuttuvien kalaportaiden rakentamiseksi tai muilla keinoin, että lohikalojen kutemaan nousu varmistamistetaan?

Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2010

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com