Kirjallinen kysymys: Ympäristörikosten tutkinnan tehostaminen

Eduskunta-aloitteet • 22.01.2015

Ympäristörikosten tutkinnan tehostaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa ympäristörikokset jäävät muiden rikosten varjoon ja vain murto-osa päätyy rikostutkintaan, koska poliisin resurssit eivät riitä niiden tutkimiseen. Suomessa ympäristörikosten tutkinta on vaikeaa, koska meillä ei voi kouluttautua tai erikoistua ympäristörikostutkijaksi. Ainoa koulutus mitä järjestetään, on parin viikon kurssi, jota järjestetään muutaman vuoden välein. Ympäristörikostutkijan tulisi hallita teknisen rikospaikkatutkinnan osaaminen ja monimutkainen ympäristölainsäädäntö ja -lupalainsäätely, jotta pystyisi tutkimaan ympäristörikoksia kunnolla. Lisäksi hänellä pitäisi olla talousrikostutkijankin näkemys ja osaaminen. Monessa maassa ympäristörikostutkintaan onkin poliisissa erikoisyksiköt, kuten huumausaine-, väkivalta- ja seksuaalirikostutkinnallakin. Lisäksi syyttäjien kouluttamiseen tulisi saada lisäresursseja, jotta heillä olisi asianmukainen ammattitaito saattaa ympäristörikolliset vastuuseen.

Suuri ongelma on myös se, että havaituista rikoksista ei ilmoiteta poliisille eikä myöskään ympäristöviranomaisille. Monesti ihmiset ottavat yhteyttä ympäristöviranomaisiin kertoakseen havainnoistaan, mutta Suomessa ympäristöviranomaisilla on harkintavalta siinä haluavatko ilmoittaa ympäristörikoksista poliisille vai eivät. Moni myös ajattelee, ettei viitsi ilmoittaa ympäristörikoksesta, koska harvoin rikos etenee oikeuteen asti.

Koska ympäristörikoksia ei ilmoiteta, niitä ei myöskään tilastoida eikä tutkita. Tämän seurauksena ympäristörikosten rikostutkintaan ja valvontaan ei myönnetä lisää voimavaroja. On hienoa, että Itä-Uudellemaalle on perustettu ympäristörikoksiin erikoistunut tutkintaryhmä, joka keskittyy pelkästään ympäristörikosten tutkintaan. Näitä erikoistuneita tutkintaryhmiä olisi tarpeellista perustaa myös muualle Suomeen.

Ympäristörikollisuus on myös osa harmaata taloutta, jos yritykset laistavat ympäristövelvoitteistaan taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Valtiolle tuo lisää rahaa se, että torjumme tehokkaasti harmaata taloutta. Siksi myös ympäristörikostutkinnan tehostaminen tuo valtion kassaan lisätuloja, kun tehokas tutkinta toimii rikoksia ennalta ehkäisevästi, eikä ympäristön tahallista turmelemista tapahtuisi niin paljon. Todennäköisesti iso osa ympäristörikoksista jää pimentoon. Esimerkiksi Ruotsissa on yli 5 000 tilastoitua ympäristörikosta vuosittain, kun Suomessa niitä on alle 200. Kysymys on lähinnä siitä, että ympäristörikosten torjunta ja tutkiminen ovat meillä kovin aliresursoituja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee ympäristörikosten tutkinnan tehostamiseksi ja rikoksia tutkivan henkilöstön koulutuksen lisäämiseksi?

Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2015

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com