Puhe eduskunnassa ydinvoimasta III (uusiutuva energia ja energiatehokkuus)
Puheet • 18.05.2010
Teollisuuden voiman ja Fennovoiman lupahakemukset Arvoisa puhemies,
Puhun nyt uusiutuvasta energiasta, vaihtoehdosta ydinvoimalle. Kotimainen uusiutuva energia, kuten puuhake ja tuulivoima, tuo lisää kotimaisia työpaikkoja, mikä on tärkeää. Vihreiden laskennallisessa mallissa "Vihreän kasvun malli" tukeudutaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Mallin pohjaksi on otettu metsäteollisuuden esittämät ennusteet sähkönkulutuksesta, 96 terawattituntia vuonna 2020, vaikka ne ovatkin epärealistisen suuret. Työ- ja elinkeinoministeriö päätyi omassa arviossaan siihen, että sähkönkulutus vuonna 2020 olisi 91 terawattituntia.
Suomen energiapolitiikan olisi viisainta tukeutua uuden ajan uusiutuvaan energiaan, jossa myös pienen mittakaavan hajautetut tuotantoyksiköt ovat mukana. Uusiutuva energia vaatii asenne- ja rakennemuutoksen. Paras ratkaisu on hajautettu ja monipuolinen uusiutuvan energian järjestelmä älykkäillä sähköverkoilla.
Lähes kaikissa Euroopan maissa, vaan ei Suomessa, sähkönkuluttajan on mahdollista syöttää itse tuottamaansa sähköä sähköverkkoon saaden siitä kohtuullista korvausta. Kompensaatio paikalliselle sähköntuottajalle kannustaisi sähkönkulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen ja myös kannustaisi asukkaita uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Kotivoimaloiden ostajat hyötyisivät, jos verkkoon syötetyn ylimääräisen energian voisi netottaa eli vähentää omasta sähkölaskusta. Hyöty ulottuu myös työllisyyteen, konepajoille, ja teknologiateollisuuteen saadaan työtä. Myös laitteiden asentajille saadaan työtä. Muutos on tehtävä sähkömarkkinalakiin.
Suomen uusiutuvan energian lisäystavoite on järkevää kattaa enimmäkseen tuulivoimalla ja metsähakkeella, mitä meillä riittää, ja täydentää energiatehokkuudella, rakennusmääräyksillä ja lämpöpumpuilla sekä muilla uusiutuvan energian lähteillä. Hallituksen periaatepäätöksessä tuulivoiman tuotanto nostetaan 0,3 terawattitunnista 6 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Vihreiden visiossa tuulivoiman osuus on liki 10 terawattituntia. Hallitus esittää, että uusiutuvaa energiaa tuettaisiin tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffilla ja puun pien-chp-syöttötariffilla. Ihan järkeviä lähtökohtia, mutta malleja voi tarkastella lähemmin vasta sitten, kun hallitus antaa lakiesitykset tariffeista.
Valtava määrä lisäydinvoimaa uhkaa vesittää satsauksen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. On huomattavaa, että toistaiseksi uusiutuvasta energiasta on vain periaatepäätös, ydinvoimasta taas valmis lakipaketti, joten asioita ei tosiasiassa pääse käsittelemään rinnakkain. Ydinvoimapäätösten tavoiteaikataulu on äärimmäisen tiukka, ja ihmettelenkin, miksei voitu samaan aikaan käsitellä lakimuutoksia koskien uusiutuvaa energiaa. Molemmilla päätöksillä on hyvin kauaskantoiset vaikutukset työllisyyteen. Ensimmäiset esitykset esimerkiksi uusiutuvan energian syöttötariffeista on odotettavissa ensi syksyksi.
Tarkasteltaessa tätä uusiutuvan energian periaatepäätöksen tavoiteasetelmaa on siinä tuulivoiman lisäksi metsähakkeella iso osuus. Sen käyttö kolminkertaistetaan noin 5 miljoonasta kuutiometristä noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Se on ihan kannatettava periaate, mutta samalla on huolehdittava luonnon monimuotoisuudesta. Vastapainoksi on lisättävä reilusti suojelualueita, joilla toimenpiteitä ei tehdä. Suojelusyistä turpeen käytöstä pitäisi myös luopua, ja tätä argumenttia tukevat myös turpeen kivihiiltäkin pahemmat ilmastopäästöt. Myös OECD esittää, että turvetta verotettaisiin Suomessa. Suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja palauttamisen ojitettuja soita ennallistamalla on oltava myös keskeinen tavoite.
Hallituksen periaatepäätöksessä on lisäystä myös biokaasulle, lämpöpumpuille, pelleteille ja vesivoiman pieni lisäys tehostamalla olemassa olevien laitosten kapasiteettia. Viimeiset vapaat kosket onkin suojeltava, ja päätös on siltä osin kannatettava. Puute hallituksen esityksessä on se, ettei uskota riittävästi uusiin uusiutuvan energian muotoihin. Kierrätyspolttoaineiden ja aurinkoenergian kasvu oletetaan olemattomaksi.
Ei ole kuitenkaan syytä sulkea ovia muilta vaihtoehdoilta, kuten geotermiselta energialta, aalto- ja aurinkoenergialta. Esimerkiksi Malmössa kaupunki haluaa, että uusiutuvan energian tuotanto näkyy katukuvassa, missä rakennuksia koristavat näyttävät aurinkopaneelikatteet.
Geoterminen energia, jota hyödynnetään Tanskassa ja Ruotsissa, on meillä toistaiseksi täysin hyödyntämätön energiapotentiaali. Esimerkiksi Lundin 47 megawatin geoterminen kaukolämmön keskus kattaa kolmasosan koko kaupungin lämmityksestä 800 metrin syvyydestä lämpöpumpuilla pumpattavalla energialla.
Aurinkokeräimet ovat kehittyneet niin tehokkaiksi, että niillä on Suomessakin potentiaalia suuren osan vuodesta. Tyhjiöputkikeräimet ovat varsin edullisia ja tehokkaita. Tämän vuoden Millennium-palkintoehdokkaana on Grätzel-kenno eli väriherkistetty aurinkokenno. Väriherkistettyjen aurinkokennojen hinnan ja suorituskyvyn suhde on erinomainen. Grätzel-kennolla on todennäköisesti tärkeä ja laaja rooli uusiutuvan energian sovelluksissa. Aurinkokennojen lisäksi samaa toimintaperiaatetta voidaan käyttää akkujen ja vedyn tuotantoon, molemmat tärkeitä osia tulevaisuuden energiajärjestelmissä.
Hallituksen uusiutuvan energian periaatepäätökseen sisältyy kolme toisen sukupolven biodiesel-laitosta, ja tavoitteena on 20 prosentin sekoitusvelvoite liikenteen biopolttoaineelle vuoteen 2020 mennessä. Ei ole syytä unohtaa kuitenkaan sähköautokehitystä, koska biopolttoaineet, varsinkin ulkomailta tuotava palmuöljy, ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Sademetsien kaataminen palmuöljyplantaasien tieltä aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä. Orankikanta harvenee, kun sen asuttamia sademetsiä hävitetään. On siis todella keskeistä huolehtia biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä. Autoteknologiassa on tuettava kehitystä sähköautoistumiseen, akkujen kehittämiseen ja latauspisteverkoston synnyttämiseen. Jäämme odottamaan hallituksen esityksiä uusiutuvasta energiasta, josta on saatava kiireellisesti päätökset.
Ydinvoiman suhteen ei olisi mikään kiire, sillä uudet voimalat olisivat vasta käytössä 2020-luvulla. Onko niin, että ydinvoiman kannattajat pelkäävät perusteellista käsittelyä, jossa paljastuu yhteiskunnan kokonaisetu? Vuonna 2020 maailma on ihan toisenlainen kuin nyt. On uusia innovaatioita ja sovelluksia. Kenen käytössä ne ovat? Kuka silloin hallitsee kasvavia globaaleja maailmanmarkkinoita? Uusiutuva energia ja energiateknologia voisi olla Suomelle uusi Nokia. Ja mitä nopeammin uusiutuvaa energiaa kiirehditään, sen nopeammin ilmastopäästöt vähenevät.
Arvoisa puhemies,
Sitten vielä sananen energiatehokkuudesta, koska se, jos mikä, on keskeistä kestävän tulevaisuuden kannalta.
Hallituksen periaatepäätöksessä on paljon hyviä ajatuksia, vaikka se ei ole riittävän kunnianhimoinen. Siihen on otettu osa energiatehokkuustoimikunnan esityksistä, joskaan ei kaikkia. Energiatehokkuustoimikunnan esitykset pitäisi kaikki toteuttaa kokonaisuudessaan, sillä ne ovat varsin realistisia esityksiä. Vihreiden "Vihreän kasvun mallissa" on energiatehokkuustoimikunnan esitysten lisäksi myös muita toimenpiteitä.
Sähkönsäästötavoite on hallituksen periaatepäätöksessä 5 terawattituntia ja kokonaisenergiassa 37 terawattituntia. Hyviä ajatuksia ovat oppiva, kehittyvä yhteiskunta, innovaatiot, läpileikkaavat toimenpiteet, yhdyskuntarakenteen ohjaus, rakennusmääräykset ja energianeuvonta. Nämä periaatepäätökset tarvitsevatkin konkretiaa, ja jäämme odottamaan niitä koskevia hallituksen esityksiä.
EU:sta on tulossa direktiiveinä sähkölaitteille asetettavat tiukat kulutusnormit, ja onkin erittäin tärkeää säätää niistä EU:n laajuisesti. EU on riittävän laaja markkina-alue, jotta paine tuottaa tällaisia laitteita syntyy. Esimerkiksi autojen katalysaattorien maailmanvalloitus lähti liikkeelle Kaliforniasta, kun Kalifornia määräsi ne pakollisiksi autoihin, ja Aasiassakin ruvettiin valmistamaan katalysaattoriautoja.
Energiatehokkuuden rinnalla on aina muistettava materiaalitehokkuus. Kaikissa tuotannon vaiheissa pitäisi optimoida materian käyttö ja raaka-aineiden uusiokäyttö, tehokas kierrätys. Täysi panostaminen materiaali- ja energiatehokkuuteen uhkaa kuitenkin vaarantua, mikäli eduskunta tekee megavirheen ja päättää rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa.
