Lakialoite laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta tuntinetotuksen edistämiseksi

Eduskunta-aloitteet • 21.02.2017

Eduskunnalle

Lähes kaikissa Euroopan maissa sähkön kuluttajan on mahdollista syöttää itse tuottamaansa sähköä sähköverkkoon saaden siitä kohtuullista korvausta. Tämä mahdollistaa kuluttajille laajassa mittakaavassa lisätä omaa energiantuotantoa kulutuspisteissä. Kyseessä on sähköntuotanto, joka on tyypillisesti teholtaan alhainen ja useimmiten tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä, tavallisia esimerkkejä ovat aurinkoenergia ja pientuulivoima.

Pienessä mittakaavassa hajautetusti kulutuspisteessä tuotetun sähkön kilpailukykyä parantaa sähkön siirtomaksujen ja energiaverojen puuttuminen, mikä tekee siitä edullista tavallisille kuluttajille. Käytettävä energianlähde ei aina kata koko kiinteistön energiantarvetta, joten osaksi sähkö otetaan tavalliseen tapaan verkosta. Toisina aikoina talo on kuitenkin yliomavarainen sähkön suhteen, jolloin luontevaa on, että ylijäämäsähkö syötetään verkkoon. Sähköverkon haltijan on velvollisuus ottaa tuotanto verkkoonsa, mutta nykyisin siitä ei tarvitse maksaa käypää korvausta. Tilanne voi siis olla pahimmillaan se, että talo tuottaa enemmän sähköä verkkoon kuin sieltä ottaa, mutta joutuu silti vain maksamaan verkosta ottamansa sähkön. Tämä epätasapaino on oikeustajun vastaista ja jarruttaa hyvää kehitystä. Pientuotannosta on myös sähköjärjestelmälle ulkoishyötyjä, joita on vaikea hinnoitella, mutta jotka pitäisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Tuotannon hajautuminen verkkoon vähentää suurten sähköhäiriöiden vaaraa.

Olisi perusteltua lisätä pienimuotoisesti tuotetun uusiutuvan energian, kuten pientuuli- ja aurinkovoiman, osuutta sähköjärjestelmässämme. Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan kannattavimmillaan integroituna rakennusten rakenteisiin, kuten julkisivuihin tai ikkunoihin. Ilmastonmuutosnäkökulmasta tarvitsemme myös pienistä yksiköistä saatavaa uusiutuvaa energiaa perinteisen, suuriin yksiköihin perustuvan energiantuotannon rinnalle. Sähkön pientuotanto sekä siihen liittyvä palvelu-, asennus- ja huoltoliiketoiminta mahdollistavat uusien työpaikkojen synnyn. Esimerkiksi 10 000 aurinkosähköjärjestelmän asennus toisi Suomeen työtä 60—90 miljoonan euron arvosta.

Erityisesti aurinkosähkössä nähdään paljon potentiaalia. Kevättalvellakin auringosta saadaan irti paljon, sillä piipaneelien hyötysuhde on pakkasessa parempi kuin kesähelteellä. Saksassa tuotettiin vuonna 2012 aurinkoenergialla sähköä 27 gigawattia, mikä vastaa 4 ydinvoimalan vuosituotantoa. Ilmatieteen laitos on juuri tehnyt aurinkosähkötutkimuksessaan vertailun Helsingin ja Rostockin välillä. Suomen etelärannikolla on ainakin viiden kuukauden ajan tarjolla saman verran tai enemmän aurinkoenergiaa kuin Saksan pohjoisrannikolla, ja kesäkuukausina Helsinki on aurinkoenergiatuotossa jopa parempi kuin Rostock. Koko vuoden aurinkoenergian kertymä on Rostockissa vain noin 5 prosenttia parempi kuin Helsingissä. Vertailu Saksaan on mielekästä siksi, että maa on kotitalouksien tuottaman aurinkosähkön kärkimaita. Aivan pohjoisimman Suomen ja etelärannikon auringonsäteilyn kertymät eroavat ilmatieteen laitoksen mukaan toisistaan noin 20 prosenttia.

Nettolaskutuksen mekanismin on syytä olla yksinkertainen, jotta vältytään sähköyhtiöiden ja kuluttajien väliseltä neuvottelubyrokratialta, kirjavilta käytännöiltä ja oikeusriidoilta. Sähkön pientuotannon verkkoon liitännän tulee tapahtua yksinkertaisena ja automaattisena ilmoitusasiana lyhyen aikaikkunan rajoissa. Lisäksi on otettava käyttöön nettolaskutusmalli, jossa pientuottajan verkkoon syöttämä sähkö hyvitetään pientuottajalle mukaan lukien sähkön siirtokustannukset ja verot. Netotus tehdään tunneittain sähkön sen hetken markkinahinnan mukaan. Suomessa on jo käytössä vuodesta 2009 älykkäät etäluettavat sähkömittarit, jotka tuottavat kuluttajalle reaaliaikaista tietoa sähkön kulutuksesta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

sähkömarkkinalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään sähkömarkkinalakiin (588/2013) uusi 105 a § seuraavasti:

13 luku

Sähkösopimuksia koskevat säännökset

105 a §

Nettomittausperiaate

Tariffin hinnoitteluperusteena käytettävän ajanjakson ylitse lasketaan vain nettomääräisesti siirtyvän sähkön määrä sähkön sen hetkisen markkinahinnan mukaan. Pientuottajan verkkoon syöttämä sähkö hyvitetään pientuottajalle mukaan lukien sähkön siirtokustannukset ja verot.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017.

 

Helsingissä 21.2.2017

Johanna Karimäki vihr

Heli Järvinen vihr

Olli-Poika Parviainen vihr

Ville Niinistö vihr

Outi Alanko-Kahiluoto vihr

Jyrki Kasvi vihr

Emma Kari vihr

Hanna Halmeenpää vihr

Jani Toivola vihr

Touko Aalto vihr

Ozan Yanar vihr

Hanna Sarkkinen vas

Antero Vartia vihr

Matti Semi vas

Anders Adlercreutz r

Pertti Salolainen kok

Satu Hassi vihr

Kari Uotila vas

Antti Rantakangas kesk

Harry Wallin sd

Markus Mustajärvi vas

Li Andersson vas

Jari Myllykoski vas

Mikko Kärnä kesk

Pirkko Mattila ps

Arto Pirttilahti kesk

Teuvo Hakkarainen ps

Krista Mikkonen vihr

Mika Niikko ps

Timo Harakka sd

Antero Laukkanen kd

Tarja Filatov sd

Anne Kalmari kesk

Aila Paloniemi kesk

Annika Lapintie vas

Riitta Myller sd

Mika Kari sd

Juhana Vartiainen kok

Mats Löfström r

Markku Pakkanen kesk

Niilo Keränen kesk

Maria Tolppanen sd

Ari Torniainen kesk

Ari Jalonen ps

Martti Mölsä ps

Juha Pylväs kesk

Susanna Huovinen sd

Antti Kaikkonen kesk

Merja Mäkisalo-Ropponen sd

Pauli Kiuru kok

Simon Elo ps

Juho Eerola ps

Ville Tavio ps

Katja Hänninen vas

Kimmo Kivelä ps

Esko Kiviranta kesk

Silvia Modig vas

Anna Kontula vas

Katja Taimela sd

Mari-Leena Talvitie kok

Suna Kymäläinen sd

Anne Louhelainen ps

Harry Harkimo kok

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com