Määräraha Espoonjoen meritaimenkannan suojeluun (2021)
Valtuustoaloitteet • 31.03.2020
Raha-asia-aloite
Espoon kaupunki
kaupunginhallitus/valtuusto
Esitän, että vuoden 2021 budjettiin varataan määräraha Espoonjoen meritaimenkannan suojeluun.
Suomenlahteen laskee enää noin kymmenen jokea, joissa on geneettisesti alkuperäinen meritaimenkanta. Espoonjoki on tunnetusti ollut hyvä taimenvesistö, mutta taimenien määrä on laskenut viime vuosien aikana. Espoonjoen taimenkanta on ainutlaatuinen. Vuonna 2009 tehdyt tutkimukset osoittivat taimenien olevan perimältään alkuperäistä Espoonjoen kantaa. Suomessa merivaelteiset kannat, kuten Espoonjoen taimen, luetaan äärimmäisen uhanalaisiksi.
Espoonjoki on kulttuurihistoriallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas vesistö. Se on monelle espoolaiselle tärkeä, meidän oma jokemme. Sen sivuhaarat Glims ja Gloms yhtyvät Kirkkojärven painanteessa Espoonjoen pääuomaksi, joka purkautuu Espoonlahteen. Jotta Espoonjoen taimenkanta voidaan turvata elinvoimaisena, tulee mahdollistaa lajille suotuisat elin- ja kutumahdollisuudet. On huolehdittava, että veden virtaama säilyy riittävänä myös kuivina kausina ja vesistöä on suojeltava epäpuhtauksilta. Taimen vaatii lisääntyäkseen hapekkaita oloja. Tärkeä kutualue on muun muassa Glimsinjoen Jorvinkoski. Lisääntymisolot paranevat, jos riittävä virtaama turvataan ja perattuja virtapaikkoja Träskändassa ja Ingaksessa ennallistetaan. Espoonjoen taimenet ja muut vaelluskalat pääsevät esteettä liikkumaan latvavesiltä mereen asti, sillä joki on suorassa meriyhteydessä. Taimenien lisäksi Espoonjoessa on paljon särkiä, ahvenia ja haukia. Runsas särkikanta liittyy usein liialliseen ravinnemäärään, joten Espoonjoen kutuolosuhteiden turvaamiseksi tarvitaan huolellisia suunnitelmia, pitkäjänteisiä suojelutoimia sekä kutusoraikkojen ennallistamista.
Espoossa 31.3.2020
Johanna Karimäki