Nuorisotakuu nyt

Lehdissä julkaistut kirjoitukset • TEK-lehti • 12.06.2013

Suurin toivein kehitetty nuorisotakuu ei vielä ole lunastanut odotuksia. Toiveikkaasti on katsottu työnantajatahojen suuntaan, mutta ne eivät ole riittävästi aktivoituneet. Tälle ajalle on ominaista jonkinlainen jähmeys, eletään odotustilassa.

Taloustilanne on selitys suurelta osin. Mutta huonoinakin aikoina tarvitaan työn tekijöitä. Työnantajien pitäisi muuttaa asenteitaan ja varautua työvoiman saatavuuteen kun suhdanteet kuitenkin ajan myötä paranevat.

Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle työttömälle alle 25 -vuotiaalle ja alle 30 -vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan kolmen kuukauden kuluessa työ-, harjoittelu-, opiskelu-, tai työpajapaikka. Silti nuorisotyöttömyys oli huhtikuussa kivunnut jo yli 24 prosenttiin.

Keskeisiä toimia ovat ammattikoulupaikkojen ja oppisopimuskoulutuksen lisääminen, yritysten työllistämismahdollisuuksien edistäminen ja etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maahan. Ammattikoulupaikkoja ei ole riittävästi, sillä vuosittain noin 5000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman toisen asteen tutkintoon tähtäävää koulutuspaikkaa.

Peruskoulun päättyminen on se kriittinen vaihe, jossa kuntien tulee auttaa nuoria ja löytää heidät talteen. Jokainen voi myös välittää toisesta, sillä etsivän nuorisotyön kautta tavoitetuista nuorista osa on löytynyt vanhempien tai kaverien yhteydenoton kautta. Jotkut nuoret tarvitsevat ennen kaikkea tukevaa olkapäätä ja kannustusta, toiset apua mielenterveys- tai päihdeongelmin. Nuorten työpajat tarjoavat mahdollisuuden ohjattuun ja tuettuun työntekoon.

Syrjäytyminen alkaa usein jo lapsuudessa. Riskien tunnistaminen ajoissa edellyttää hyviä lapsiperheiden palveluja sekä kannustavaa koulua. Opetuksen on tuettava jokaista ainutlaatuista lasta, kiinnosti häntä sitten puutyöt, tietotekniikka tai biologia.

Kunnissa paikallisten päättäjien on syytä kehittää yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja elinkeinoelämän kanssa, sillä valtio tukee työantajia nuorten Sanssi -kortilla eli palkkatuella. Nuoren työllistävä yritys saa tukea 700 euroa kuussa jopa kymmeneksi kuukaudeksi.

Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää oppisopimuskoulutuksen kehittämistä, jotta se olisi Suomessakin merkittävä koulutusmuoto. Suomen Yrittäjien mukaan vuonna 2010 vain 90 nuorta aloitti oppisopimuskoulutuksen heti peruskoulun päätyttyä. Yksi selitys on kustannustaso, kun koulutettavan ansio voi yltää lähelle alan tavallista
lähtöpalkkaa. Isot kustannukset estävät ammattia vasta opettelevan nuoren palkkaamisen. Nuorisotakuun tultua voimaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta korotettiin, mutta tukiin liittyvä byrokratia on silti ongelmallista. Oppisopimus on koulutusta ja ohjattua harjoittelua. Se voi olla yrittäjille hyvä keino löytää osaavaa työvoimaa, kun oppisopimuskoulutuksen aikana tutustutaan puolin ja toisin. Niissä maissa, joissa on toimiva oppisopimusjärjestelmä, on myös alhainen nuorisotyöttömyys ja nuori työllistyy usein koulutuspaikkaansa oppijakson jälkeen.