Pääkaupunkiseudulle on saatava yhteinen viheraluekaava

Lehdissä julkaistut kirjoitukset • Vantaan Sanomat • 21.04.2010

Mielipidekirjoitus Vantaan Sanomissa

Laajat metsämantereet, kuten Nuuksio ja Sipoonkorpi sekä asukkaita lähellä olevat puistot, lähivirkistysalueet, ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Viheralueiden tulisi olla tärkein ohjaava tekijä kaikessa suunnittelussa, mutta suurin uhka viheralueille on rakentaminen ja alueiden pirstoutuminen. 

Laki velvoittaa pääkaupunkiseutua tekemään yhteisen yleiskaavan. Se on toki hyvä yhteisessä maankäytön suunnittelussa, mutta tarkka viheraluetieto on oltava käytössä, kun yleiskaavaa tehdään. Maakuntakaavataso ei riitä kuvaamaan viheralueita, niiden rajauksia, ekologisia yhteyksiä ja erityispiirteitä. Pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavatyön ensimmäinen vaihe tuleekin olla viheralueiden ja ekologisten viherkäytävien selvittäminen rajauksineen ja ominaispiirteineen. 

Viherkaavat on laadittu mm. Vantaalla, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Turussa sellaista laaditaan parastaikaa. Vantaan viheralueselvitys on laadittu vuonna 2002 yleiskaavan tarkistuksen lähtökohta-aineistoksi. Se on olennainen työkalu kaikessa suunnittelussa, jossa luontoarvot pitää huomioida. 

Pääkaupunkiseudun rakentamisen tiivistyessä lähivirkistysalueiden merkitys korostuu entisestään. Viheralueiden tuomaa hyötyä on tutkittu vasta viime vuosina. Näiden tutkimusten mukaan viheralueet vähentävät mielenterveysongelmia, stressiä sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Seudullisen viherverkoston turvaamiseksi on perusteltua laatia ensi vaiheessa viherkaava Vantaan mallin mukaisesti pääkaupunkiseudun yleiskaavatyön lähtökohta-aineistoksi. 

Johanna Karimäki
kansanedustaja (vihr)