Puhe eduskunnassa ydinvoimasta I (yleistä)

Puheet • 18.05.2010

Teollisuuden voiman ja Fennovoiman lupahakemukset Arvoisa puhemies,

Vihreiden energiavaihtoehto "Vihreän kasvun malli" torjuu lisäydinvoiman tarpeettomana. Siinä on osoitettu, kuinka ennakoitu sähkön vaje voidaan kattaa tehostamalla energian käyttöä, lisäämällä sähkön kysyntäjoustoja ja lisäämällä uusiutuvaa energiaa. Sähkön käyttöä voidaan tehostaa muun muassa energiatehokkaan tekniikan investointituilla sekä laajentamalla ja tehostamalla energiatehokkuussopimuksia. Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan kulutuksen ohjaamista kulutushuippujen ulkopuolelle. Arkinen esimerkki on yösähkön käyttö.

Lisäydinvoima vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa. Ydinvoimaan liittyy myös ekologisesti ja eettisesti kestämättömiä kysymyksiä lähtien uraanikaivosten ympäristövaikutuksista jäljelle jäävään radioaktiiviseen ydinjätteeseen. Ydinonnettomuuden riski on aina myös olemassa. On syytä muistaa myös se, että energian kulutus vähenee vääjäämättä, koska nykyinen tuhlaava elämäntapa ei voi jatkua. Maapallon kantokyky ei sitä kestä. Tällä hetkellä 10 prosenttia väestöstä käyttää 90 prosenttia maapallon resursseista. Ihmisten onnellisuutta kulutus ei edes lisää.

Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Suomen energiahuolto voidaan järjestää kestävämmin ilman uusia ydinvoimalayksiköitä. Lisäydinvoiman halvan sähkön linja hyödyttää hetkellisesti energiaintensiivistä ja energiatehotonta teollisuutta. Meillä on mahdollisuus kattaa teollisuuden sähkön tarve ja samalla kannustaa teollisuutta uudistumaan ja kannustaa energiatehokkuuteen. Arvokkaan sähkön linja kehittää luovuutta, antaa kotimarkkinat ja kasvattaa tuotteiden vientiä sekä työllistää.

Tulevaisuuden tie on ekotehokas yhteiskunta, joka tukeutuu hajautettuun uusiutuvaan energiaan, älyenergiaan ja älykkäisiin sähköverkkoihin. Älykäs sähköverkko mahdollistaa käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen sähkönjakelun. Se sovittaa yhteen sähkön kysynnän ja tarjonnan. Siihen kuuluvat sähköä varaavat järjestelmät ja kulutuksen säätely kuluttajien reaaliaikaisilla sähkönkulutusmittareilla. Laitteiden sähkönkulutusta voidaan myös säätää automaatioteknologialla.

Keskeinen uudistus, joka myös tarvitaan, on sähkön kaksisuuntainen nettomittarointi. Kotivoimalatuottajan on saatava korvaus verkkoon syöttämästään sähköstä.

Arvoisa puhemies,

Täällä keskustelussa on moni painottanut ydinvoiman päästöttömyyttä. Ydinvoima ei ole päästötöntä, vaan jäljelle jää satojatuhansia vuosia vaarallisesti säteilevä ydinjäte. Myös kasvihuonekaasupäästöjä syntyy koko tuotannon elinkaaren aikana. Ydinfyysikko Philip Smith ja Jan Willem Storm van Leeuwen julkaisivat tästä raportin vuonna 1995. Raportti on erittäin laaja, ja sitä täydennetään jatkuvasti. Se ottaa huomioon ydinvoiman koko elinkaaren aikana syntyviä hiilidoksidipäästöjä: uraanin louhinta ja rikastus, polttoaine-elementtien valmistus, polttoaineen kuljetus, ydinvoimaloiden rakentaminen, käyttö ja purkaminen, ydinjätteen varastointi ja hoito. Raportin tulos on, että ydinvoiman kasvihuonekaasupäästöjen suuruus riippuu kriittisesti käytetyn malmin uraanipitoisuudesta. Jos malmin uraanioksidipitoisuus laskee alle 0,02 massaprosenttia, koko ydinvoimahanke syö enemmän energiaa kuin se tuottaa. Tunnetusti maailman uraanivarat ovat vähenemässä ja jos yhä alhaisemman pitoisuuden malmeja hyödynnetään, tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvavat. Storm van Leeuwenin raportti sisältää laajan analyysin tunnetuista löydöistä ja päätyy toteamukseen, että kannattavia uraanivaroja on hyvin rajoitetusti eivätkä ne tule riittämään, jos ydinvoiman käyttöä lisätään huomattavasti.

Hallituksen esityksessä on kyseenalaista myös se, ettei Fennovoiman osalta ole ratkaistu ydinjätteen loppusijoitusta, vaikka Suomessa laki vaatii kiinnittämään huomiota siihen. Ydinjätteen loppusijoitus on globaalisti ratkaisematon ongelma. USA on yrittänyt kahdeksan kertaa rakentaa maanalaista jälkisijoituspaikkaa korkeasti radioaktiiviselle ydinjätteelle ja epäonnistunut joka kerta, vaikka siihen on kulutettu miljardeja dollareita.

Suomi on poikkeuksellinen maa siksi, että täällä on tarkoitus haudata ydinjätteet kallioperään. Suomessa tähdätään loppusijoitukseen ensimmäisenä maailmassa. Suomessa on syytä olla huolissaan ydinjätteestä, koska on olemassa riski, että Suomesta tulee Euroopan ydinjätteen loppusijoituspaikka. Saksassa keskustellaan avoimesti ydinjätteen lähettämisestä Suomeen. Ennusteet Olkiluotoon suunnitteilla olevan ydinjäteluolan turvallisuudesta pitkällä aikavälillä ovat osin spekulaatioita. Esimerkiksi jääkausien aikana ikiroudan mahdollinen tunkeutuminen jäteluolaan kyseenalaistaa Posivan loppusijoituskonseptin. Ja lopuksi, kuka takaa sen, että jälkeläisemme, utelias ihmisrotu, varmasti pysyy poissa jätekätköistä.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com