Puhe hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Puheet • 30.11.2016

Arvoisa puhemies,

Hiilivapaa Suomi -kampanja järjesti mielenilmauksen hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta. Siinä ei ehdoteta nopeasti vaikuttavia keinoja kivihiilen käytön vähentämiseksi, ja hallitus aikoo jopa lisätä turpeenpolttoa.

Hiilineutraali Suomi on mahdollinen jo 2030-luvulla ja kivihiilen käytöstä lämmityksessä on luovuttava jo vuonna 2025, jotta maailma ei lämpene yli puoltatoista astetta. Hallitus jättää oven kivihiilelle auki Suomeen, kun sitä voisi edelleen käyttää 2030 jälkeen varmuuspolttoaineena sekä prosessiteollisuudessa koksina.

Niin, hallituksella ei ole aikomustakaan pohtia vaihtoehtoja koksille. Koksi on kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettua hiiltä. Tärkein koksin käyttömuoto on teräksen valmistus, missä koksin sisältämä hiili toimii pelkistimenä. Koksin voisi korvata biopohjaisilla pelkistimillä.

Pitkällä aikavälillä fossiiliset polttoaineet, koksikin ehtyy ja tulevat yhä kalliimmiksi. Biomassan käyttö terästeollisuudessa voi olla yksi vaihtoehto, mutta se pitää ensin prosessoida puuhiileksi.

Hallitus on aikeissa lisätä biomassan käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikenteen biopolttoaineina. Biomassalla on järkevää korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, kuten muovia, öljyjä, sidosaineita, pakkauksia ja kemikaaleja. Ja on kestävää korvata betonia puurankentamisella.

Hallituksen biomassan käyttö on kuitenkin liiallista. Se pienentää mietsien hiilinieluja ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Nielujen pienentäminen on ilmaston kannalta sama asia kuin päästöjen lisääminen. Ilmastonmuutosta on torjuttava meitä ympäröivässä todellisuudessa eikä vain laskennallisesti paperilla. Ilmaston kannalta ei ole kestävää vapauttaa paljon hiiltä tuleviksi pariksi vuosikymmeneksi siinä uskossa, että riittää jos vuosikymmenen kuluttua metsät sitovat nyt päästetyn määrän.

Toki biomassajakeilla on osuutensa energiapaletissa, mutta kaiken fossiilisen energian korvaamiseen ne eivät ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu. Bioenergian osuuden kasvattaminen energiantuotannossa on syytä pitää maltillisena, ja sen käytölle on asetettava riittävät kestävyyskriteerit.

Luonto ei kestä mitä tahansa. Tehostunut biomassan käyttö on jo nyt muuttanut metsien ikärakennetta niin, että vanhat metsät ovat huvenneet ja niiden lajit uhanalaistumassa. Turpeen nosto vie koteja soiden lajeilta, pilaa paikallisten juomavedet ja aiheuttaa mittavat päästöt ilmaan. Luonnonsuojelualueiden hankintamäärärahat on palautettava vähintään samalle tasolle kuin ennen nykyistä hallituskautta.

Hallituksen uusiutuvan energian tuki on rajattu vuosiin 2018-20 ja tavoite on vaatimaton 2 TWh. Esimerkiksi nyt valmiita tai valmiiksi luvitettuja tuulivoimaloita on noin 6 TWh:n edestä. Sinänsä tarjouskilpailu on kannatettava ja kustannustehokas tukimalli.

Hallitus ei esitä pientuotannolle mitään konkreettista tukea. Vihreiden pienenergiaohjelma vauhdittaisi maatilojen biokaasulaitoksia, maalämpöä ja aurinkoenergian pientuotantoa. Erityisesti julkisten rakennusten maalämpöön siirtymisessä on potentiaalia ja aurinkoenergiasta on tehtävä houkutteleva vaihtoehto myös taloyhtiöille, kerrostaloille ja rivitaloille. Se vaatii muutoksia sähkömarkkinalakiin ja kotitalousvähennyksen laajennusta.

Kaupunkien lämmöntuotannossa on olennaista myös energiatehokkuuden parantaminen ja aidosti päästöttömät uusiutuvat lähteet, kuten geoterminen energia, lämpöpumput, hukkalämmön talteenotto, aurinkolämpö, älykäs kysyntäjousto ja muut uudet ratkaisut. Espoon Otaniemeen rakentuva geoterminen lämpövoimala on hyvä esimerkki. Se voi tuottaa kolmanneksen Espoon kaukolämpötarpeesta. Sähköntuotannossa keskeistä on uudet innovaatiot sähkön varastointiin.

Yksi tärkeä kysymys on resurssitehokkuus. Mitä vähemmän kulutamme neitseellisiä raaka-aineita ja energiaa, sitä vähemmän syntyy päästöjä. Toinen oleellinen asia on kestävät kuluttajavalinnat, tarvitaan tietoa ja kannustimia kestävien valintojen tekoon. Mustan perjantain ostohulinat on jätettävä historiaan.

EUn ilmastotyöstä on kunnianhimo kateissa. Päästökaupassa päästöjen hintaohjaus ei toimi ja siksi uusiutuva energia tarvitsee edelleen tukia ja ohjauskeinoja. Suomen ja EU:n pitää leikata päästöjä 60 % vuoteen 2030 mennessä, jotta Pariisin velvoitteet saavutetaan.

Meillä on jo ratkaisun avaimet käsissä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kaikki tarvittava tieto ja teknologia on jo olemassa. Otetaan ne käyttöön lasten lastemme vuoksi.