Puhe hallituksen esityksestä koskien Kanadan ja Euroopan unionin välisen kauppasopimuksen hyväksymistä (CETA sopimus)
Puheet • 08.11.2017
Arvoisa puhemies,
Kansainvälisessä kaupassa on tärkeää, että kauppa on reilua, että ympäristönsuojelua, työsuojelua, terveydensuojelua ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan erittäin korkealla tasolla. Meillä Suomessa, kuten myös Euroopassa, on hyvin vahvat normit suojaamassa ihmisiä ja ympäristöä. Esimerkiksi meidän REACH-kemikaaliasetuksemme suojaa terveyttä. Meillä on myös korkealla tasolla ruokaturva ja työsuojelu. Kaikkien näiden kysymysten täytyy olla vapaakaupassa, kuten myös vapaakauppasopimuksissa, turvattuja.
Yksi keskeinen ongelmakohta tässä nyt käsittelyssä olevassa CETA-sopimuksessa on siinä oleva investointisuoja yrityksille, investointituomioistuin. Se tarkoittaa sitä, että ulkomaiset suuryritykset voivat haastaa valtiot epädemokraattiseen oikeuteen ja uhata jättimäisillä korvauksilla, jos heidän investointinsa on uhattuna. Tämä aiheuttaa varteenotettavan riskin, sillä on nähty tilanteita maailmalla, joissa maita on haastettu oikeuteen. Romaniassa hallitus päätti suojella historiallisen kaivoskylän alueen luonto- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Suojelupäätös pysäytti kanadalaisen kaivosjätin avolouhoshankkeen. Nyt kyseinen yritys vaatii Romanialta yli 2 miljardin euron korvauksia investointisuojan perusteella. Itse asiassa oikeustoimilla uhkaaminenkin voi jo itsessään synnyttää parempaa ympäristönsuojelulainsäädäntöä jarruttavan vaikutuksen.
Kaivosteollisuus ja kaivannaisteollisuus on täällä Suomessa asia, joka täytyy ottaa vakavasti. Meillä on melko liberaali kaivoslaki. Meillä on monikansallisia suuryrityksiä kaivostoiminnassa mukana. Meilläkin voi olla hyvin selkeästi näkyvillä vastaava tilanne kuin Romaniassa. On monia kuntia, jotka haluavat suojella alueitaan sen sijaan, että ottaisivat sinne monikansallisia yrityksiä kaivostoimintaan.
Investointisuojaan liittyviä investointituomioistuimia on käsitelty täällä eduskunnassa monessa yhteydessä, esimerkiksi TTIP-sopimuksen yhteydessä. Silloin eduskunnan lakivaliokunta sekä eduskunnan suuri valiokunta ottivat sen kannan, että kansalliset tuomioistuimet voivat hoitaa nämä yritysten ja maiden väliset kiistat. Tätä samaa esitimme myös me vihreät suuressa valiokunnassa koskien CETA-sopimusta.
Naomi Klein pohtii kirjassaan "Tämä muuttaa kaiken" kansainvälisiin kauppasopimuksiin liittyvää problematiikkaa, erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka suuri uhka se on ilmaston tulevaisuudelle. Yksi suurimpia globaaleja haasteita ihmiskunnalle on, että saadaan ilmastonmuutos pysäytettyä 2 asteeseen. Ja saadaan hiipivä ekokatastrofi vältettyä. Mutta kansainväliset ilmastosopimukset eivät millään tavalla sido maita, kun sen sijaan kauppasopimukset, niiden säännöt, vapaakaupan säännöt, WTO-säännöt, jo itsessään ovat erittäin sitovia ja antavat mahdollisuuden monikansallisille yrityksille vaikuttaa maiden lainsäädäntöön ja haastaa maita oikeuteen.
Edustaja Feldt-Ranta nosti keskustelussa esiin huolen, mikä liittyy suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tarkastusvaliokunta todellakin kuuli ja pohti laajasti julkisten sote-palveluiden tilannetta liittyen muun muassa vapaakauppaan ja CETA-sopimukseen. On erittäin keskeistä, että täällä Suomessa voimme turvata julkiset sosiaali- ja terveyspalvelumme jatkossa.
Pidän huolenaiheena myös sitä, mitä edustaja Pekka Puska nosti esiin, että monikansalliset yritykset voivat Kanadassa toimivan tytäryhtiön kautta tulla CETA-sopimuksen turvin investoimaan Suomeen.
Arvoisa puhemies,
Pidän sitä arvokkaana, että ministeri Mykkänen otti sen huolen kyllä vakavasti, että kauppasopimukset liiaksi dominoivat muun muassa ympäristönsuojelutavoitteiden ylitse ja ihmisoikeustavoitteiden ylitse. Tämä on se suunta, mihin globaalistikin on pyrittävä jatkossa vaikuttamaan. Että on saatava ympäristönsuojelulle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle vahva suoja, etteivät lyhytnäköiset kauppasopimukset ja kaupanteko mene kaiken edelle.
Meillä on kansainvälisesti lukuisia esimerkkejä, millä tavalla yritykset ovat haastaneet oikeuteen maita. Täällä on kuultu tupakkajätin toiminnasta, mutta myös esimerkiksi ruotsalainen energiayhtiö Vattenfall vaatii Saksan valtiolta 1,18 miljardin euron korvauksia Saksan päätettyä luopua ydinvoiman käytöstä.
On siis hyvin paljon tärkeitä kysymyksiä, joihin toivon huolellista ja perusteellista eduskuntakäsittelyä. Kanadan ja EU:n välinen CETA-sopimus on käsiteltävä huolella ja laajasti eri valiokunnissa ja on löydettävä vastauksia varsin varteenotettaviin huoliin. Näin ollen kannatan edustaja Harakan esitystä siitä, että asia käsiteltäisiin mahdollisimman laajasti täällä eduskunnassa.
